Triathlonin aloittaminen

No niin, tästä aiheesta minulta on pyydettiin kirjoitusta Takomorunnersin toimesta, niin kirjoitellaanpa sitten. Ihan ensin pitänee mainita se, että yleinen käsitys triathlonista on hiukan väärä, joka johtunee lähinnä siitä, että laji on tuore, vasta 1970- luvulla syntynyt laji, sekä toisaalta siitä, että ei vaan tiedetä niin hyvin. Nykyään tosin alkaa olemaan tietoa siellä sun täällä saatavana. Mutta silti itsekin esim. sukujuhlissa törmännyt siihen, ettei oikein hahmoteta mitä se triathlon oikein on. Itseltä kysyttiin näin: “Monta triathlonia olet tehnyt?” Jouduin toteamaan heti, että en ihan nyt ole varma, varmaan reilut kaksikymmentä? Siinä oli sitten kysyjä ihmeissään, että miten ihmeessä? Entä onko monta mennyt alle 12 tuntia? Siihen jouduin toteamaan, että kaikki. Tässä vaiheessa itselle oli selvää, että kysyjä tarkoitti Triathlonin täyttämatkaa, minä taas kaikkia matkoja. Tämä aasin siltana sitten tieto-osuuteen:

Triathlonin matkat:

1. Sprintti matka: Uinti 750 m / Pyöräily 20 km / Juoksu 5 km
2. Perusmatka (olympiamatka): Uinti 1500 m / Pyöräily 40 km / Juoksu 10 km
3. Puolimatka: Uinti 1900 m / Pyöräily 90 km / Juoksu 21,1 km (puolimaraton)
4. Täysmatka: Uinti 3800m / Pyöräily 180 km / Juoksu 42,2 km (maraton)
5. Pitkämatka (ITU) : Uinto 4000m / Pyöräily 120km / Juoksu 30 km

Triathlonin historiasta tietopaketti täältä.

Kun saatiin tämä selvitettyä, niin sitten kerroinkin, että puolimatka on pisin triathlon matka mitä olen kisannut. Samalla alettiin molemmat ymmärtämään, että Triathlon on nimi lajille, ei niinkään matkalle. Eihän sitä hiihtäjältäkään tule kysyttyä, että “Kuinka monta hiihtoa olet tehnyt?”  Eli Triathlon nimenä on laji, ja sillä on sitten erikseen eri mittaisia matkoja. Toki on olemassa myös muunlaisia matkoja ns. supersprinttejä jolloin matkat ovat vielä lyhyemmät, tai sitten muuten vaan erikoisempia. Viron suunnalta löytyy triathlon jossa matkat on: uinti 1km, pyöräily 100km ja Juoksu 10km.

Triathlonin aloittaminen?

Mitenkäs siis päästä tässä lajissa alkuun, sitä moni sellainen henkilö on minulle miettinyt jotka profiloituu enemmän juoksijoiksi. Ihan ensimmäisenä pitää muistaa, että kyse on kolmen lajin yhdistämisestä yhdeksi, ja ihan muistutksen sanana, jos olet lähellä omaa sukupolveani, niin kaikki lajit olet oppinut jo pienenä lapsena. Ainakin silloin kun itse kävin ala-astetta, niin varmasti koko minun sukupolveni espoossa tiesi kenestä puhutaan kun joku mainitsi nimen “Mikki-setä”. Espoonlahden uimahallilla oli uimaopettaja jota kutsuttiin “Mikki-Sedäksi”. Itsestä tuntui siltä, että kaikki espoolaiset siellä kävi oppimassa uimaan, tämä ei varmaan pidä paikkaansa, mutta pikku pojasta siltä se tuntui. Juoksemaan jokainen on oppinut taaperoiässä, ainakin itse olen omien lasten kohdalla saanut tämän huomata, että jos jätskiä on tarjolla, menee lastenhuone-keittiö juoksuennätys uusiksi. Samoin pyöräilemään opitaan jo lapsena. Eli tavallaan triathlonin harrastaminen on paluu lapsuuteen jolloin ainakin itse tuli tehtyä kaikkia kolmea lajia hymy huulilla.

Mikä matka olisi minulle sopiva aloitusmatka?

Tämä on erinomainen kysymys kysyä. Juurikin siksi kun kaikki ihmiset ovat erilaisia, toiset saattavat innostua kokeilemaan triathlonia kuultuaan siitä golf kaverilta, toiset taas kuulee vinkin juoksulenkillä, kolmas taas uintitreenien yhteydessä jne.
Lähtökohdat pitää ottaa huomioon. Tätä tuli itsekin pohdittua silloin kun menin ensikertaa kokeilemaan ja löysinkin itseni sitten Helsingin uimastadionilta Helsinki City Triathlon (uinti 300m, pyörä 10km, juoksu 3km) tapahtumasta. Omat lähtökohdat oli 15 vuotta salibändymaalivahtina ja tommoset 15-20 kg:n verran ylipainoa. Kroppani oli täysin unohtanut nuo lapsena iloiseksi kokemani lajit, joten oli turha kuvitella lähtevänsä pidemmälle matkalle. Mutta jos ja kun on aiemmin harrastanut vaikkapa juoksua, hiihtoa, jotain kestävyyslajia kuitenkin niin hyvä mittari on se, että yllä mainittu perusmatka vastaa haastavuudeltaan 2/3 täydestä maratonista. Tämä ei ole itse keksimäni mittari, vaan olen sen jostain lukenut, veikkaisin kirjaa: Triathlon: Voita itsesi. Tuo on hyvä mittari millä miettiä sitä, että mikä matka olisi itselle se hyvä aloitusmatka.

Kaamea, kamalampi… eiku ihanampi uinti!

Uinti on monelle se pelottavin ja vaikein kynnys triathlonissa. Uintiin voi lähteä millä tyylillä tahansa, mutta loppujen lopuksi vapaauinti on se taloudellisin tapa edetä vedessä, vaikka tekniikka ei olisikaan vielä huipussaan, niin silti vapaauinti kuluttaa vähemmän kuin esimerkiksi rintauinti. Uintiin kannattaa lähteä takarivistä, koska itse avovesiuintia yllättävämpi asia on uinnin fyysinen kontakti. Triathlonissa lähdetään yleisesti ottaen yhteislähtönä uimaan ja siinä on sellaista pesukoneessa olemisen tuntua. Samalla tulee jalkaa ja kättä joka paikasta vastaan, välillä joku ui yli tai päälle ja tämä on triathlonissa ihan normaali tilanne. Uintiin kannattaakin valmistautua paikallisten uimahallien ja uimaseurojen aikuisten tekniikkakursseilla, tai lyöttäytymällä paikallisen triathlon seuran uintitreeneihin mukaan. Omalla kohdalla uintiin löytyi aika kova kipinä tuollaiselta aikuisten tekniikkakurssilta. Nykyisin kuulun myös uimaseuraan ja käyn kisaamassa uimareiden kanssa silloin tällöin. Avovedessä uiminen taas on mielestäni parasta mitä järvessä voi oikeastaan tehdä. Itsellä avovedessä uinti oli rakkautta ensi vedosta lähtien. Vasta myöhemmin kun olen seurakaverin ja kummipoikani isän kanssa jutellut asiasta, niin ymmärsin, että kaikilla asia ei ole näin. Hän sanoi hienosti, että siinä pitää hengittää pimeyteen kun ui avovedessä, eikä ole mitään tietoa missä on pohja. Eli tuo avovedessä uinti voi olla myös pelottava kokemus. Siksi ei mielestäni pidä jättää sitä ensimmäistä avovesiuintia sinne kisoihin.

Märkäpuvun tarve avovesiuinnissa on mielestäni hieman liioiteltua. Sillä märkäpukua saa käyttää vain silloin kun veden katsotaan olevan niin kylmää, ettei ole turvallista uida niin pitkää matkaa ilman märkäpukua. Toki märkäpuku kelluttaa jonkin verran ja se päällä pääsee helpommin parempaan uintiasentoon, mutta kyse on ihan lämpötilasta. Suomessa tosin harvoin kielletään märkäpuvun käyttö, itse olen kerran ollut kisassa jossa käyttö kiellettiin ja se oli Kuopiossa 2014. Siellä tosiaan kiellettiin märkäpuvun käyttö, mutta ne jotka silti halusivat kisata märkäpuvussa, tämä heille sallittiin, mutta kuntosarjassa. Kyse oli kuitenkin SM-kisasta jolloin noudatetaan triathlonliiton sääntöjä. Oikeastaan uintiin tarvitaan varusteiksi uimalasit ja uikkarit, eikä muuta. Uimalakki tulee käytännössä aina järjestäjiltä ja se siis sen takia, että näkevät helpommin kisaajan. Välillä reitiltä joku (eli minä) koukkaa vähän pidempää lenkkiä, niin sitä on sitten helpompi seurailla.

Pyöräily

Triathlonia voi harrastaa millä pyörällä tahansa. Aloitan tämän pyöräily osion tällä faktalla. Itsellä on ollut pyöräilyosuudella maastopyörä, maantiepyörä ja Aika-ajo pyörä. Jokainen on toiminut toivotulla tavalla, pyörät ovat pyörineet polkemalla. Triathlonia ei pidä mielestäni ajatella sillä tavalla, että on oltava paras ja kallein pyörä ennen kuin kisoihin lähtee kokeilemaa
n miltä se triathlon tuntuu. Oikeastaan pyöräilyssä tulee muistaa vain sellainen asia, että kun matka lähenee loppuaan, kannattaa tiputtaa vaihdetta kevyemmäksi ja vähän totutella erillaiseen tahtiin jaloille, ennen kuin lähdetään juoksemaan. Myös selän oikominen tekee hyvää ennen juoksuosuutta varsinkin silloin jos on maantie- tai aika-ajopyörä jolloin asento on aerodynaamisempi. Erikseen on sitten säännöt sen suhteen, että jos on peesivapaa kisa, tai peesikielto kisa. Kisojen kisainfoissa käydään läpi aina mitä nämä tarkoittaa ja mitä

sanktiota tulee esim. peesikiellon rikkomisesta. Muita varusteita pyörän lisäksi on pakollisena kypärä. Monet ensi alkuun naureskelee sille, kun kypärän remmin tulee olla kiinni kun vaihtoalueella liikutaan, joko pyörän kanssa pyöräilyä kohti, tai tullaan pyöräilyn jälkeen vaihtoalueelle. Mutta jos remmi on auki ja kypärä tipahtaa

sinne missä juostaan kohti omaa vaihtopaikkaa, tai sieltä pois, niin siinä saattaa tapahtua vaikka mitä kun juostessa kompuroi jonkun kypärän kanssa. Eipä sitten enää naurata sääntö jonka mukaan remmi pitää olla kiinni. Suosittelisin myös, että pyöräillessä olisi mukana myös energiaa ja nestettä mitä tankata. Koska pyöräily pidemmillä matkoilla on vähän eväsretki tyyppinen osuus.

Juoksu

Juoksemiseen tarvitsee sitten vain enää lenkkarit, tosin pidemmillä matkoilla kannattaa laittaa sukatkin jalkaan, ainakin itsellä se ehkäisee hiertymiä. Juostessa alkuun jalat saattaa tuntua todella tönköiltä johtuen pyöräilystä, mutta onneksi tätäkin varten voi harjoitella. Eli kun tekee pyörälenkkejä, voi aina pyöräilyn jälkeen käydä heittämässä jonkun vartin juoksulenkin jolloin kroppa alkaa tottumaan tähän muutokseen pyöräilystä juoksuun. Ensimmäisessä triathlonissa jossa olin, siellä lapsillani oli lakana jonka näyttivät minulle juuri ennen juoksemaan lähtöä ja siinä luki “Enää ei tarvi ku juosta!” -Mikä kiteyttää Triathlonin juoksuosuuden aika nasevasti.

Vaihdot

Sananen vielä näistä vaihdoista lajien välillä. Uinnista kun tullaan niin siinäkin on alkuun maltti valttia, eli jos sitä ei ole hirveästi harjoitellut, niin kannattaa kävellä vaihto ja antaa sykkeen rauhoittua, niin ei ainakaan tule sitten yllätyksiä. Märkä puvun riisuminen aloitetaan heti silloin kun liikutaan kohti omaa vaihtopaikkaa. Uimalakki ja – lasti kulkevat hyvin kädessä tuon aikaa. Itse pidän urheilukelloa märkäpuvun päällä ja uinnin jälkeen pidän sitä suussani kunnes saan käden pois hihasta ja Chipin kanssa taas teen siten, että kun pidän sitä märkäpuvun päällä, otan sen kokonaan irti ja laitan takaisin jalkaani kun olen märkäpuvun saanut pois päältäni. Vaihtopaikka kannattaa laittaa kuntoon sillä tavalla, että sieltä löytyy ensimmäisenä ne pyöräilykamppeet. Eli omalla kohdalla se tarkoittaa seuraavia asioita:

1. Kypärä on ensimmäisenä tarjolla ja se kiskaistaan päähän ja remmi kiinni
2. Pyöräilykengät ovat kypärän alla ja menevät seuraavaksi jalkaan.
3. Kisavyö jossa on numerolappu vyötärölle
4. Lisävaatteet ovat näiden alla, jos sää näyttää siltä, että olisi hyvä laittaa takkia tai irtohihoja päälle.

Juoksuun lähtiessä onkin sitten vielä helpompaa:

1. Pyörä telineeseen
2. Kypärä pois päästä
3. Lenkkarit jalkaan
4. Vamos!

Juostessa sama juttu, jos on tarvetta niin lippa päähän. Eli käytännössä aina, jos paistaa niin ei häikäse niin paljon, ja jos sataa niin on sitten sadekatos kasvoilla. Vaihtopaikoissakin on eroja, joissain kisoissa on yksi ja sama vaihtopaikka pyöräilylle ja juoksulle, tällöin paikalla on usein ns. muuttolaatikko mihin laittaa kaikki tavarat. Jos taas molemmille vaihdoille on omat vaihtopaikat on tavallisemmin pussit joihin laitetaan tavarat. Kannattaa muuten varata kisan jälkeen jotain kuivaa päälle laitettavaa myös.

Palkitsevin hetki

Kuten monessa muussakin kestävyyslajissa on tällaiselle kuntoilijalle ylivoimaisesti paras hetki maaliin tulo. Itselle kyse kisoissa on aina itsensä ylittämisen tunteen hakemisesta. Se minkä itsekin olen huomannut kisoissa, niin ilon tunteet purskahtaa parhaiten luonnollisesti ensimmäisiltä maaliviivan ylittäjiltä, oman ennätyksensä tekeviltä, ja sitten myös viimeisten joukossa tulevien kasvoilta. Se on asia mikä saa itseni todella hyvälle tuulelle, viimeisten joukossa tulee juuri niitä ihmisiä joita itse eniten ihailen. Siellä on vanhempia miehiä ja naisia, joiden ei olettaisi muuta kuin istuvan kiikkustuolissa vanhoilla päivillä, sekä niitä jotka ovat löytäneet liikunnan ilot vasta, tai ovat päättäneet muuttaa elämäntapansa terveemmäksi. Kuopion triathlonissa olin itse viimeisten joukossa maalissa ja saunassa juttelin miehen kanssa joka oli tullut samassa ajassa maaliin kuin minä, ja hän oli ikäsarjassa miehet 70 – 75 vuotta. Hän oli tuplasti minua vanhempi ja totesinkin hänelle, että tuo missä te olette nyt, on minun tavoitteeni. Se, että olisin yli 70 vuotias ja voisin halutessani lähteä triathlonin perusmatkalle…

Tähän loppuun vielä suomen tulevat kisat linkkeineen jos sieltä löytyisi vielä tälle kesälle joku triathlon mihin osallistua. Omassa kalenterissa on vielä 2.7. Vierumäki, 17.7. Joroisten puolimatka ja siihen vielä 6.8. Tahkon täysmatka.

 

2.7.2016 Vierumäki, Finntriathlon – perusmatka
2.7.2016 Karjala Triathlon, Taipalsaari – sprintti, duathlon
2.-3.7.2016 Voimarinteen teräsmieskisat, Team226 – puolimatka, perusmatka
9.7.2016 Kisko Triathlon – olympiamatka, 500+20+5
9.7.2016 Säkylä Triathlon – olympiamatka, sprintti, lastensarjat
10.7.2016 Sääksi Triathlon, Nurmijärvi – puolimatka, perusmatka, kokeilusarja
15-17.7.2016 Joroinen, puolimatkan SM, Finntriathlon- puolimatka SM, sprintti, lasten tri
23.-24.7.2016 Kangasala Triathlon- 1.5+50+12, 1+30+8, 500+15+4, kokeilusarja, lasten sarjat
23.7.2016 Kukkia Triathlon, Pälkäne- 600+52+13, joukkue 200+13+4, lasten lähtö
30.7.2016 Levi, Finntriathlon (myynnissä)- extreme pitkä 1900+120+21,1, extreme sprintti 400+20+6
30.7.2016 Kasnäs Triathlon, TriathlonSuomi- puolimatka, perusmatka
31.7.2016 Helsinki Next Triathlon- olympiamatka
3.8.2016 Hauhon Jokamiestriathlon- 200/10/3
5-6.8.2016 Tahko, Finntriathlon- täysmatka, puolimatkan, neljännesmatka
6.8.2016 Lahti- täysmatka SM, perusmatka, lasten triathlon
13.8.2016 Kuopio, TT Aqua Terra- perusmatka
13-14.8.2016 Challenge Turku- puolimatka, sprintti
14.8.2016 Pyhtää minithriathlon- 300/16/5
20.8.2016 Hki City Triathlon, Uimastadion- 300+10+3km, lastensarjat
21.8.2016 Sun City Triathlon 2016 Vaasa- perusmatka, sprintti
21.8.2016 Tikka Triathlon, Tikkakoski- 280/18.6/38, lastensarjat
26.- 27.8.2016 Käringsund triahtlon
3.9.2016 Base Camp Triathlon, Lappeenranta- maasto tri SM