FEET testi osa 2/3
Mikäs tämä tämmönen “FEET” oikein on?
“FEET2 Oy on vuonna 2013 perustettu kahden miehen yritys, jonka päätoimialana on juoksujalkineiden suunnittelu ja tuotanto Kauko-Idässä. Suunnittelun kantava voima on luonnollisuus eli kuinka juoksujalkine voi auttaa sen käyttäjää juoksemaan kuten luonnonvalinta on tarkoittanut. Jalkaterän ja koko kehon luonnollinen iskunvaimennusmekaniikka on meillä jokaisella sisäänrakennettuna ja juoksujalkineiden suunnittelussa olemme kaikin tavoin pyrkineet kunnioittamaan tätä ainutlaatuista kokonaisuutta.”
“Olemme puhtaasti kotimainen yritys ja tuomme juoksujalkinemarkkinoille innovatiivisia tuotteita kunnianhimoisella asenteella. Koskaan emme ole antaneet periksi, vaikka matkan varrella olemme kohdanneet runsain määrin vaikeuksia, jotka olemme aina voittaneet. Luovuttaminen ei ole koskaan ollut vaihtoehto, koska tiedämme, että luonnon valinta ei ole ollut väärässä. Tarjoamme kaikille juoksun ystäville jalkineen, joka antaa täysin uudenlaisen kokemuksen juosta niin luonnollisesti kuin se jalkineet jalassa on mahdollista”
Tässä Feet2 Oy:n omassa esittelyssä on mielestäni pieni ristiriita, puhutaan “Puhtaasti kotimaisesta” yrityksestä ja samalla “Juoksujalkineiden suunnittelu ja tuotanto Kauko-idässä” Mutta käsittääkseni tuo on alan standardi nykyään liki pitäien kaikki vaateteollisuus lienee kauko-idässä.
Mutta sitten niihin asioihin mitkä omasta mielestäni on erittäin mielenkiintoisia… Yritys on kahden hengen yritys, nämä henkilöt ovat Teukka Niskanen ja Matti Salminen. Niskanen on ammatiltaan fysioterapeutti joka on erikoistunut alaraajaproblematiikkaan ja liikuntalääketieteeseen. Hänellä on vahva asiantuntemus ja kokemus juoksemisen biomekaniikasta. Hän on toiminnallisen harjoittelun asiantuntija. Fyysisen suorituskyvyn testaaminen on vahva osaamisen alue; laboratorio- ja kenttätestit. Niskanen suunnitteli Karhu M-Seriesin yhdessä Matti Salmisen kanssa. Karhun M-seriesin pohjarakenne ACS (anatomic controlling system) sai patentin 2005. Nämä herrat ovat suunnitelleet yhdessä Feet juoksujalkineen (PCT 2013). Niskasella on lisäksi erittäin pitkä kokemus kestävyysurheilusta kilpailijana, valmentajana ja huoltajana.
Salminen taas aloitti vuonna 1978 Karhulla tuotesuunnittelijana ja samalla valmisti yksilöllisesti jalkineet Karhun talliin kuuluville Suomen maajoukkuetason yleisurheilijoille: hiihtäjille, painijoille, kaikkiin palloilulajeihin (ei jalkapallo). Näillä jalkineilla saavutettiin lukuisia mestaruuksia koti ja ulkomailla (Olympia/ EM-kisat / MM-kisat). Näiden jalkineiden kehitystyön tuloksena alettiin myös valmistaa tuotantoa koti- ja ulkomaan myyntiin: Synchron- harjoitusjalkine, Fulcrum sekä huippukevyt Stardast- kilpajalkine, ja näihin ensimmäiset kantaosan ”stabilaizerit”.Hiihtojalkineessa Karhu oli etujoukoissa, kun skate-hiihtotyyli alkoi saada jalansijaa. Valmistukseen tuli varrellinen, erityisesti luisteluun sopiva hiihtojalkine. Juoksujalkineen kehitys työ jatkui Teuvon Niskasen kanssa, kun he jatkoivat Fulcrumin kehitystyötä, josta syntyi Karhun M-series sekä nyt kehittyneempi Feet-juoksukenkä.
Mitäs siinä tossussa sitten on erilaista?
Innovatiivisen rakenteen edut:
- Reaktiovoimien hyödyntäminen eteenpäin suuntautuvaan voimantuottoon jalan törmätessä alustaan.
- Törmäysvaiheessa syntyvä määrältään suuri reaktiovoima jakaantuu pohjarakenteen muotojen ansiosta jalkaterän rakenteellisesti vahvimmalle alueelle, jolloin ei synny pistemäistä painekuormitusta.
- Kontaktiajan minimoiminen eli erittäin nopea rullausefekti.
- Askel etenee luonnollista rataa painekeskipisteen kautta.
- Päkiäalueella painekuormitus jakautuu oikein, kuormaa kantaville rakenteille.
- Pohjarakenteen muodot ohjaavat liikkeen työntövaiheessa isovarpaalle, tämä mahdollistaa tehokkaan ja eteenpäin suuntautuvan voimantuoton päkiäponnistuksessa.
Miksi sitten FEET on lähtenyt työstämään tällaista kenkää?
Tämä selittyy sillä, että molemmat Niskanen ja Salminen uskovat vakaasti siihen, että ihmisen jalka on tehty juoksemiseen. Eli meidän anatomiasta löytyvää juoksuaskelta ei niinkään tarvitse korjata, vaan myötäillä. Sen sijaan, että etsittäisi mahdollisimman vaimentavaa kenkää, tai pronaatiotuettua, ollaankin lähdetty sille linjalle, että tuetaan sitä liikettä mikä on meissä olemassa ja annetaan sen tulla esiin.
” Raajoista kehittyi pitkiä ja ruumiinrakenteesta kevyt, jolloin saaliin perässä juokseminen helpottui huomattavasti. Lienee selvää, että juokseminen perustuu alkukantaisiin vietteihin, joka on kävelyn ohella meille kaikille luonnollinen etenemismuoto.”
Tämä on sellainen ajatus mitä itsekin väläyttelen välillä ihan muissakin asioissa kuin juoksemisessa. Mitä se meidän kroppa on luotu tekemään? Ei ainakaa
n istumaan kahdeksaa tuntia päivässä monitorin edessä. Samalla voidaan ihmetellä, miksi meillä on niin paljon liukuportaita, emmekö osaa enää kävellä itse yläkertaan, tai mäkeä ylös? Teknologian myötä ihminen on kautta aikain helpottanut omia tehtäviään ja se on taas vienyt meitä kauemmaksi siitä mitä meidän keho on luonnollisesti suunniteltu tekemään, mutta nyt ajaudun jo sivuraiteille…
“Juoksujalkineiden tuotekehitys, jos siitä tätä termiä voi käyttää, on varsin nuori. Se alkoi 1970- luvulla. jolloin jalkineisiin haettiin vaimennusta. Jalan törmäämistä alustaan pitäisi vaimentaa, jotta jalkaterän luinen rakenne ja koko keho säästyisi iskutukselta, johon keho altistuu jokaisella askeleella. Seuraava kehityskohde oli erilaiset tukielementit, joilla pyrittiin ehkäisemään liiallista jalkaterän kiertymistä sisärotaatioon. Myöhemmin annettiin ymmärtää, että suurin osa juoksijoista kärsi ylipronaation aiheuttamista ongelmista. Hämmästyttävää kyllä, mutta edelleen koko juoksujalkineiden markkinointisanoma nojaa näihin argumentteihin. Tämän jälkeen juoksujalkineiden tuotekehitys on jämähtänyt paikoilleen ja mitään todellista ei ole ilmaantunut. Tänä päivänä kikkaillaan pohjarakenteen erilaisilla materiaaleilla ja jotkut valmistajat luottavat nettokoron säätämiseen, josta käytetään nimitystä droppi. Edellä mainituilla ratkaisuilla ei saavuteta mitään mainittavaa, joilla olisi todellista merkitystä juoksijalle.”
Kovia puheita Niskaselta, mutta tämän herran ammattitaito on niin kovalla tasolla, että tietää mistä puhuu. Niskanen toteaakin “Barefoot” ajattelun olevan ihan po
sitiivinen, mutta sielläkin otetaan liikaa vaikutteita tuosta edellä mainitusta ajattelutavasta. Toki hän itsekin myöntää sen, että Barefoot kenkiä löytyy todella hyviä, jotka sallii varpaiden luonnolisen liikkeen ja siten on todella hyviä tossuja. Niskasen koko blogikirjoitus on tustumisen arvoinen!
Seuraavassa ja viimeisessä osassa sitten siitä, miltä tossu tuntuu jalassa. Tässä on ollut sen suhteen hieman hankaluuksia sään (jäätä paljolti) ja terveyden kanssa, kun oon ollut flunssassa marraskuussa ja siitä halusin ihan rauhassa parantua.