Finntriathlon Tahko 2015 – kisaraportti

Finntriathlon Tahkon kisasta on kulunut jo neljä viikkoa. Ei ole ollut kiirettä kirjoittaa aika lailla penkin alle menneestä kisasta. Tahkon jälkeen on ollut muutenkin ”pientä” hässäkkää: omat häät ja häämatka Malediiveilla. Tässä nyt kuitenkin raportti puolimatkan kisasta – mahtui siihen myös onnistumisiakin.

Valmistautuminen ja tavoitteet kisaan

Frankfurtin Ironman -kisan jälkeen palautuminen lähti suhteellisen nopeasti käyntiin. Ensimmäisten viikkojen treenit olivat aika tahkeita, mutta lyhyillä ja korkeatehoisilla treeneillä pääsi nopeasti taas hyvään kuntoon. Varsinkin juoksu tuntui helpolta, 4’00/km keskivauhdin pitäminen puolipitkillä lenkeillä oli helppoa. Uinti ja pyöräkin tuntui kulkevan, joten kunnon ja kesän tulosten perusteella tavoite Tahkolla oli seuraava: uinti 30:00, pyöräily 2:22:00, juoksu 1:25:00 ja kokonaisajaksi 4:22-4:25.

UINTI – 1.9km

Kisapäivä oli tuulinen ja uintipaikalla odotti aika ikävä järviaallokko. Starttasin uintiin eturivistä. Uinti lähti hyvin liikkeelle eikä mitään pahempaa ruuhkaa ollut missään vaiheessa. Reitti meni siten, että ensimmäiset n. 500m uitiin vasta-aallokkoon, jolloin hengittäminen ja suunnistaminen oli hieman hankalaa. Vettä tuli nieltyä aika paljon ja välillä sitä meni myös henkeen. Käännöspaikalla huomasin olevani vielä kärkijoukon mukana ja uintikin helpottui kun aallot eivät lyönneet enää päin naamaa. Rantauduin uinnista aikaan 29:13, keskivauhti 1’32/100m, sijoitus 5. Uintiaika yllätti positiivisesti, sillä olosuhteet olivat vaikeat.

PYÖRÄILY – 90km

Ensimmäiseen vaihtoon kului taas paljon aikaa: 3’25. Noh, tätä pitäisi joskus kans harjoitella. Pyörä lähti heti hyvin liikkeelle. Reitti oli aika mäkinen, joten tarkkana sai olla ettei paina liian kovaa ylämäissä. Minulla ei vieläkään ole wattimittaria, joten ”perstuntumalla” taas mentiin. Seurasin omia tuntemuksia ja välillä tarkistin, että n. 38 km/h keskinopeus säilyy. Urheilujuomaa join pari kulausta 10km välein ja 20km välein otin yhden geelin. Kaikki meni suunnitelmien mukaan 70km asti, kunnes yhtäkkiä oksensin pyörän selästä urheilujuomat ja geelit pihalle – pahoittelut muille kisaajille tästä.. Muuten tunne oli ihan ok ja pitäydyin suunnitelmassa vauhtien ja tankkauksen suhteen. Viimeiset 20km pysyi juomat sisällä ja vauhdit kohdallaan, joten ajattelin että kyllä tämä tästä. Pientä hämmennystä tuli T2 vaihtoon ajettaessa, kun GPS näytti vain 88km. Ajettiin yhdessä Juuso Mannisen kanssa vaihtoon ja hän sanoi, että pyöräreitti on hieman alimittainen. Pyöräily meni aikaan 2:21:19, keskinopeus 38,2 km/h, sijoitus 3.

Hieman kalpeana pyörän selässä. Kiitokset kuvasta Timo Kananoja!

JUOKSU – 21,1km

T2 vaihtoon kului aikaa 1’51. Jalat tuntui tuoreilta ja lähdin heti liikkeelle 3’50-4’00/km vauhdilla. Pitkälle tämä hyvä meno ei kantanut. Piazzan ylämäen jälkeen, kun juoksua oli takana vasta 1,5km alkoi taas ongelmat. Ylävatsaan sattui ihan mielettömästi ja sen jälkeen alkoi taas oksentaminen. Kaikki mitä yritin juoda tai syödä tuli ulos. Ajattelin, että juoksen tämän yhden 10,5 km kierroksen ja lopetan sitten. Oksentelin pitkin matkaa, välillä pysähdyksistä ja välillä vauhdista. Porukkaa valui ohi ja mieliala oli synkkä. Puolessa välissä juoksua jäin juttelemaan Sinin kanssa. Olin jo päättänyt, että nyt jää kisa tähän, mutta parin minuutin keskustelun jälkeen totesin, että tästä on maksettu ja koska en ole ikinä kisaa keskeyttänyt, niin en keskeytä tälläkään kertaa. 15km kohdalla oksentelu loppui, varmaan vatsa oli tyhjä. Päätin, että en enää yritä juoda/syödä mitään vaan juoksen vain maaliin. Juoksu alkoi taas kulkea ja juoksinkin loppumatkan ihan hyvää vauhtia. Ensimmäistä kertaa triathlonkisoissa ei tehnyt mieli tuulettaa maaliin tullessa. Juoksuaika 1:40:28, keskinopeus 4:45/km (tosin juoksureittikin taisi olla alimittainen). Kisan kokonaisaika oli 4:36:17  ja sijoitus 8.

YHTEENVETO

Kisa oli todella outo. Jalat olivat tuoreet koko kisan ajan ja muutenkin tuntuma kropassa hyvä. Vaikea sanoa, mistä oksentelu ja ylävatsan kivut johtuivat. Mielestäni ajoin pyöräosuudella sopivaa vauhtia – en missään nimessä liian kovaa. Ehkä järvessä tuli juotua liikaa ja happeakin nieltyä. Jupulla oli kuulemma kans tästä johtuvia ongelmia. Taas harmittaa, kun en päässyt juoksemaan omaa vauhtia ja kun se juoksu nyt on ollut se oma vahvuus. Kuten jo sanoin, mahtui kisaan onnistumisiakin. Uinti meni nappiin hankalissa olosuhteissa ja pyöräkin kulki. Tällaisia kisapäiviä kai silloin tällöin tulee ja vaikea niihin on valmistautua. Hyvä, että päätin kisata maaliin asti eikä 8 sija huonokaan ole – vaikkakaan ei se mitä haettiin. Kiitos tästä triathlonkaudesta koko Team Cervelolle ja sponsoreille Larunpyörälle, Bioracerille sekä Rambollille. Kisakausi jatkuu vielä yhden maratonin merkeissä – lisää siitä myöhemmin.

Koska kuvia kisasta ei tämän enempää ollut, niin tässä fiilistelykuva häämatkalta. Kiitos tuesta ja kannustamisesta (ja kuvasta) Vaimolle Sinille 🙂