IM Frankfurt 2015 – kisaraportti
Reilu viikko on nyt kulunut Ironman Frankfurtista ja tässä olisi raportti kuumaakin kuumemmasta kisasta. Edellisestä kirjoituksestani on hieman aikaa, joten lyhyesti alkuun viimeisten viikkojen valmistautumisesta ja lähtökohdista.
Valmistautuminen ja lähtökohdat
Toisin kuin viime vuonna olen saanut tämän kauden harjoitella ilman loukkaantumisia. Pari lyhyttä flunssaa toki on ollut, mutta taisin laskea, että 98 % suunnitelluista treeneistä tuli tehtyä. Terveenä pysyminen ja uudenlainen treeniohjelma (kiitos Jarno Piik) sekä sen noudattaminen ovat tuonneet kehitystä: mm. uusi ennätys puolimaratonilla 1:19:39, Vantaan Triathlonin olympiamatka aikaan 2:05:25 (6. sija M Yleinen) sekä ennätys IM-matkan pyöräilyssä 180km aikaan 4:53’26. Kevään ja alkukesän tulosten perusteella lähdin hakemaan Frankfurtista 9:10 aikaa: 1’02 uinti + 4’55 pyörä + 3’08 juoksu + vaihdot.
Noh… viikko ennen kisaa aloin seurata sääennustetta ja pahalta näytti: yli +30C asteen lämpöä koko kisaviikolle ja vielä siten, että viikonlopulle osumassa jopa +38C. Valmistautuminen näin kuumaan keliin ennätyskylmässä Suomen kesässä on ollut lähes mahdotonta (ellei polje trainerillä saunassa). ”Kuumimpana” treenipäivänä taisi kerran olla +20C, joten kisasta olisi tulossa vähintäänkin mieleenpainuva.
Ennen kisaa
Saavuimme Sinin kanssa Frankfurtiin jo keskiviikkona, joten sain edes hieman totuteltua kuumuuteen ennen sunnuntain kisaa. Ja kuumahan siellä oli. Jokaisen lyhyenkin kävelymatkan jälkeen t-paita aivan hiestä märkänä. Onneksi hotellihuoneessamme oli ilmastointi – muuten ei olisi pystynyt nukkua.
Keskiviikkona ohjelmassa oli pyörän kasausta ja lyhyt testilenkki. Torstaina kävin hotellin altaassa uimassa 20min, jonka jälkeen päätimme Petteri Helanteen kanssa lähteä opastetulle pyörälenkille kisareitille. Ajattelimme, että varmaan siellä ajetaan max. 2h ja näytetään vaan pätkä reitistä, mutta selvisikin että he ajavat yhden 85km kierroksen. Mielestäni aika järjetöntä ajaa 85km lenkki varsinkin kun lämpömittari näytti +35C. Ajoimme Petterin kanssa 1h porukan mukana, jonka jälkeen poikkesimme reitiltä ja ajoimme n. 1h takaisin keskustaan. Pyöräilylenkki oli hyvä, koska siinä ajettiin pari reitin isointa mäkeä sekä n. 500 metrin mittainen mukulakivipätkä. Pyöräillessä tuli myös ihan rauhallinen mieli, kun huomasi ettei kuumuus tunnu niin pahalta ilmavirran ansiosta. Se on toisaalta petollista, kun iho pysyy kuivana ja nestettä haihtuu tavallista nopeammin.
Pyöräilyn jälkeen kuulin, että märkäpuku tullaan kieltämään kisassa, sillä veden lämpötila ylitti jo torstaina sille asetetun ylärajan +24,9C. Aluksi tämä mietitytti, mutta toisaalta kaikki, jotka ovat joskus altaassa märkäpukua testanneet tietävät, että jo 1km matkan aikana tulee todella kuuma, joten ihan hyvä näin. Sain kuitenkin hyvän syyn käydä ostamassa expo-alueelta swim-skinin Torstai-iltana kävin vielä tekemässä kisarekisteröitymisen sekä 20min kisavauhtisen juoksun kisareitillä. Perjantaina kävimme Petterin ja Henkan kanssa kisajärvellä (Langener Waldsee, noin 15km keskustasta) uimassa 25min. Uintipaikka oli loistava: vesi aivan tyyntä, ok kirkasta ja yli +25 asteista. Swim-skin tuli testattua ja hyväksi todettua. Lauantaina oli enää vuorossa 15min kevyt aamujuoksu sekä ”Bike Check-In” ja varustepussien jättö. Bike Check-In meni kivuttomasti kun älysimme olla liikkeellä heti ensimmäisten joukossa.
RACE DAY!
Kisa-”aamuna” herätyskello soi 03:00. Nopeasti ylös, kerros SPF 50 (kids) aurinkorasvaa, aamupala, kamat kasaan ja bussille. Bussikuljetus lähti keskustasta 04:15 ja järvellä olin noin viiden aikaan. Kävin asettamassa juomapullot paikoilleen sekä pumppasin paineet renkaisiin. Kisainfossa neuvoivat, että kun aamulla näin aikaisin pumppaa paineet niin kannattaa jättää n. 1 bar vähemmän kuin normaalisti, sillä ilman lämmetessä paine kasvaa. Lämpötila aamulla oli jo yli +25C, päiväksi luvattiin jopa +39C ja vedenkin lämpötila +27C. Laitoin 7 baria kumpaankin renkaaseen. Sitten vain swim-skin päälle ja rannalle odottelemaan. Suunnitelmana oli lähteä toteuttamaan alkuperäistä suunnitelmaa kuumasta kelistä huolimatta – juoksu kulkee sitten, jos kulkee – nestettä ja suolaa vain normaalia tiheämmin.
UINTI – 3,8km
Tänä vuonna Frankfurtissa ikäsarjalaiset starttasivat rannalta kahdessa aallossa. Noin 450 hengen ryhmä itseni mukaan lukien (punaiset uimalakit) starttasivat 6:50 ja loput n. 2000 (siniset lakit) 7:00. Rannalla oli todella odottava fiilis. Olo oli tosi rauhallinen. Hakeuduin oikealle ulkoreunaan lähes eturiviin. 3min ennen starttia alkoi soimaan jälleen David Guettan biisi Lovers On The Sun – sama biisi kuin juuri ennen starttia Kalmarissa, uskomatonta. PAM. Uinti starttasi ja heti alussa tuli selväksi, että nyt tulee osumaa enemmän kuin missään aiemmassa kisassa. Porukka oli aggressiivista ja kaikkien uinti tuntui olevan tasavahvaa. Lasit pysyivät päässä vaikka useamman kerran sain kantapäästä otsaan. Uinti reitti koostui kahdesta lenkistä: 1,5km + 2,3km, joiden välissä lyhyt rantautuminen. Eka kierros oli melkoista taistelua ja kello näytti väliajan 26:45 (1:47/100m). Toinen kierros oli sitten helpompaa ja pääsin uimaan hieman paremmin omaa uintia. Siinä pääsi välillä todella hyvin peesamaan, mutta käännöspaikoilla oli jälleen ruuhkaa. Uinnin loppu tuli kuitenkin yllättävän nopeasti. Rannalla ihmettelin kellon lukemaa: 1:02:03. Toinen kierros aikaan 35:17 (1:30/100m) ja koko uinti keskivauhdilla 1:37/100m. Ikäsarjan sijoitus tässä vaiheessa 20. Hämmentävää kuinka kovaa uinti kulki vaikka märkäpukua ei ollut – ilmeisen hyvä swim-skin
PYÖRÄILY – 180,5km
T1-vaihtoon aikaa 4:26. Taas aika hidas vaihto vaikka etäisyydet pitkiä olivatkin. Reitin alkupätkä järveltä kaupunkiin on hieman alamäkivoittoista, joten päätin painaa ensimmäiset 15km lähes 40km/h. Tällä kertaa minulla ei ollut mukana sykevyötä enkä omista wattimittaria, joten kisa mentäisiin kirjaimellisesti ”perstuntumalla”. Ajatuksena oli vain kuunnella kroppaani mahdollisimman tarkasti. Tankkaussuunnitelma oli seuraava: 15 minuutin välein vuorotellen [geeli+vesi], [urheilujuoma + suola tabletti (salt-stick)] tai pelkkä [urheilujuoma]. Ideana, että tasaisesti energiaa ja suoloja. Vettä kaadoin vähän joka välissä reisille ja kypärän sisälle. Pyöräilyssä ajettiin 2 kertaa n. 85km kierros. Kierroksella oli 3 isompaa mäkeä ja se yksi mukulakivipätkä, muuten tasaista ja hyvin rullaavaa tietä. Mukulakivipätkällä lensi pulloja useampikin, mutta onneksi pätkän jälkeen oli heti tankkauspiste, joten uusia pulloja sai heti. Mäet ajoin rauhassa aika-ajoasennossa enkä lähtenyt muiden tykitykseen mukaan. Alamäissäkin ”läskiä” tuli ohi, mutta tasaisella ohittelin sitten samoja kavereita. Muutamia isompia peesausporukoita näin, mutta hyvin helposti pääsi ajamaan omaa ajoa. Eka kierros meni helposti ja 100km kohdalla kelloni näytti keskinopeutta 37 km/h. Toisen kierroksen aikana lämpötila oli paikoin +41C! En varmaan koskaan ole ollut edes näin kuumassa. Kypärän alla rupesi pikkuhiljaa kiehua, mutta kaadoin tiheämmin vettä kypärän sisään ja se auttoi. Vaatteet kuivui aina parissa minuutissa. Toisella kierroksella kului enemmän aikaa itsensä viileänä pitämiseen ja jouduinkin tankkauspisteillä vaihtamaan pulloja ekaa kierrosta tiheämmin. Pyöräily pysyi kuitenkin lopulta lähes tavoitteessa ja loppuaika 4:58:21 (36,3 km/h). Helppohan se on ”maailman nopeimmalla pyörällä” Cervelo P5:lla, kiitokset siis Larunpyörälle! Sijoitus tällä hetkellä 10. ikäsarjassa.
JUOKSU – 42,2km
Lenkkarit jalkaan, lippis päähän ja menoks. T2-vaihtoon kului aikaa 2:11. Jalat tuntui todella hyvältä, mutta kuumuus iski heti vaihtoteltassa – juoksuosuuden lämpötila kuumimmillaan +39C. Juoksureitti koostui nejästä 10,5km lenkistä. Ensimmäiset kierros kulki helposti 4’15/km vauhdilla, mutta n. 15 kilometrin kohdalla kuumuus rupesi olemaan vain liikaa. Huoltopisteitä oli 2km välein ja päätin että yhtäkään en jätä väliin. Jokaisella pisteellä otin vettä & urheilujuomaa (välillä myös geelin), laitoin jääpaloja lippiksen sisään ja uudet pesusienet niskaan. Ensimmäisellä kierroksella huomasin, että 100-200 metrin päässä takana juoksee kisaa johtava Jan Frodeno! Ekan kierroksen juoksimmekin lähes samaa vauhtia, mutta n. 11 km kohdalla Frodeno juoksi rinnalle ja ohi. Ajattelin että sillä täytyy olla vielä pari kierrosta jäljellä – ei kukaan voi kestää tätä kuumuutta. Noh, hänellä oli enää kierros jäljellä ja voitti Euroopan mestaruuden 7:49 ajalla – aivan käsittämätöntä. Mahtava kuva ohitustilanteessa alla:
21,1km jälkeen juoksuni muuttui jo lähinnä retkeilyksi. Piti vain huolehtia, että saa kropan viileäksi. Jääpalat lippiksen sisällä toimivat hyvin, sillä edes pää pysyi viileänä ja ajatus selkeänä. Kahdella viimeisellä kierroksella juoksu putosi vauhtiin 5min/km ja huoltopisteillä käytin yhä enemmän aikaa. Lihaskipuja tai kramppeja ei ollut, mutta vauhtia vaan ei enää ollut. Juoksun loppu meni aika apeissa tunnelmissa, mutta kyllä sitä taas mieli piristyi kun maalisuoralle kääntyvä risteys lähestyi. Maalisuoralle johtavasta portista sisään, lippis pois päästä, kädet ylös ja yläfemmoja yleisön kanssa. Yllättäen löytyi sitä vauhtia taas ja viimeiset 200m tultiinkin 3’30/km vauhdilla.
”Joona, You are an Ironman!”
Juoksu aikaan 3:27:14 (4:54/km) ja kokonaisaika 9:34:15. Sijoitus ikäsarjassa 8 ja kaikista 51.
Yhteenveto
Erittäin vaikea lähteä analysoimaan suoritusta, sillä olosuhteet olivat poikkeukselliset. Toisaalta pitää olla tyytyväinen, että oma täysmatkan ennätys parani, mutta toisaalta kisasta jäi myös hampaankoloon, sillä en päässyt testaamaan kunnolla kuinka kovaa olisin päässyt normaalissa kelissä. Aikaisempien vuosien tuloksia kun vertailee, niin saman sijoituksen olisi saanut 9’08 ajalla. Uinti ja pyörä kulkivat kuten pitikin, mutta juoksu oli mitä oli. Vaikka se johtuikin kuumasta kelistä, niin silti sitä on vaikea sulattaa, kun juoksu on mulle se ykköslaji. Taso oli myös huikea. Meitä tuli 4 ikäsarjassa 3 minuutin sisään ja tällä kertaa Kona-paikka jäi 2,5 minuutin päähän – tämmöistä se on. Kisasta tuli opittua paljon uutta. Tästä kun selvisi, niin onpahan helpompi lähteä kisaamaan minne vaan! Nyt vielä tämä viikko kevyemmin ja sitten kunnolla harjoittelun pariin ja suunta kohti kauden päätöskisaa Tahkon puolimatkaa.