Varustetestissä: Forerunner 910XT

Varustetestissä: Forerunner 910XT

DC Rainmakerin pitkä ja paneutuva kirjoitus FR910XT:n testistä löytyy täältä. Kellon voi hankkia vaikka täältä.

Mittarin ensivaikutelma oli huomattavasti parempi verrattuna edeltäneeseen 310xt:hen, joka on varsin muhkea ja mielenkiintoisen värinen. 910xt on käynyt pienoisella laihdutuskuurilla ja kosmetologilla, sillä se on ohuempi ja huomattavasti neutraalimpi myös ulkoasultaan edeltäjäänsä verrattuna. Bonusta tulee myös mukavammasta rannekkeesta, johon tuli näppärä jatkopalakin talvikäyttöä ajatellen, sillä sen kanssa mittarin saa vaikka paksummankin takin päälle.

Yleiset ominaisuudet
En ala luettelemaan ohjekirjasta miljoonaa eri ominaisuutta, vaan ne käytännössä minulle merkittävät ominaisuudet. Ensinnäkin mittarissa on eri tilat uinnille, juoksulle pyöräilylle ja muille lajeille laitteen ollessa täysin vedenkestävä. Jokaisessa tilassa on neljä kustomoitavissa olevaa näkymää sekä virtual partner. Näytölle saa listasta valittua 1-4 tietokenttää, joten jokainen löytää varmasti itselleen mieluisimmat datakombinaatiot. Nuolipainikkeilla on helppo kelata näyttöjen välillä ja näytön tarkkuus on hyvä. Virtual partneria en ole käyttänyt oikeastaan ollenkaan, mutta siihen saa ohjelmoitua ennalta aiotun reitin ja vauhdin, jolloin löytyy kirittäjä omille lenkeille.

Mittari on tehty multisport-käyttöön, joten siinä voi myös laittaa päälle monilajitilan. Tässä tilassa voi itse päättää lajit ja niiden järjestyksen sekä sen, tuleeko vaihdot omiksi datapätkiksi. Käytännössä tätä tilaa olen käyttänyt kaikissa duathlon- ja triathlonkilpailuissa ja todennut sen toimivaksi. Monilajitilassa saa myös väliajat eri lajeista lajien omissa harjoitustiloissa määriteltyjen aika tai matkaintervallien mukaan. Esimerkiksi pyöräilyssä olen käyttänyt 5km automaattista väliaikaa ja juoksussa jokaisen kilometrin välein tulee väliaika.

Akkukesto on valmistajan ilmoituksen mukaan gps-tila päällä noin 20h. Tästä en ole löytänyt moittimista, sillä akun varauksen näkee valikoista helposti ja mittari kyllä ilmoittelee, milloin virta on vähissä. Akkukesto tuntuu olevan siis se mitä on luvattu. GPS:n ollessa pois päältä kesto on jopa vielä pidempi. Akun ollessa todella vähissä menee vielä asetukset virransäästötilaan ja mittari ei enää värise väliaikojen tms. merkiksi, jotta jäljellä oleva virta riittäisi mahdollisimman pitkään. Akun lataaminen oli yllätyksekseni todella nopeaa laturin kanssa.

Tiedonsiirto koneelle on mittarista helppoa, sillä ohjelma koneeseen, lisäosa selaimeen ja tikku jatkuvasti koneessa kiinni. Tällöin aina kun mittari on päällä esim treenistä tullessa, niin tiedonsiirto tapahtuu automaattisesti datan siirtyessä Garmin connectiin.

Mittarin painikkeet ovat käytettävyydeltään ja tuntumaltaan hyvät. Pari kertaa olen laittanut vahingossa näppäinlukon päälle, mutta tätä korjattiin softapäivityksellä, jonka myötä näppäinlukon aiheuttavaa kombinaatiota on pidettävä pohjassa pari sekuntia pidempään, joka eliminoi tehokkaasti vahinkolukitukset.

Uintiominaisuudet
Mittarin uintiominaisuuksia olen testannut sekä avovedessä että uimahallissa. Mielestäni halliominaisuudet toimivat paljon paremmin kuin avovesiominaisuudet. Hallissa laite kysyy aluksi altaanmitan ja sen perusteella laskee uidun matkan kiihtyvyysanturin tunnistaessa käännökset ainakin minun tapauksessani yli 90% varmuudella. Tästä on osoituksena vain yksi missattu käännös 6h uinnissa, jossa altaanmittoja tuli kauhottua 564. Hallissa uidessa mittarin tallentamasta datasta näkee jokaisen altaanmitan uimiseen käytetyn ajan sekä mittarikäden käsivetojen määrän sekä uintilajin. Mittari myös tunnistaa tauot, kun käyttää lap-toimintoa.

Avovedessä gps toimii haparoiden. Kellon ollessa ranteessa minulla gps pätkii aika iloisesti ja parhaimmillaankin avovedessä olen saanut datapisteitä muutaman kymmenen metrin välein, jolloin mutkat menevät suoriksi ja kiemurtelua ei näy. Mutta toisaalta avovedessä tärkein ominaisuus on kisoissa ajanotto matkan mittaamisen ollessa toissijaista. Avovesitreeneissä on lisäksi usein sama lenkki, mitä kiertää, jolloin ajat ovat kuitenkin keskenään vertailukelpoisia vaikka mitattu matka vaihtelisikin. Pätkimisen takia avovedessä mitatut matkat voivat heittää mihin suuntaan vain, joten ei kannata vetää suuria johtopäätöksiä uintivauhdeista.

Pyöräilyominaisuudet
Pyöräilyominaisuuksia on tullut käytettyä ajallisesti eniten. Lenkeiltä on mittarin myötä saanut hitusen tarkemman korkeuskäyrän, kiitos barometrisen anturin, josta tulee vielä pari sanaa myöhemmin lisää. Jälleen kerran täysin kustomoitavat näkymät mahdollistavat mittarin käyttämisen vaikkapa pyörän ainoana nopeusmittarina. ANT+-standardin myötä laite on myös yhteensopiva useiden valmistajien tehomittareiden ja kadenssiantureiden kanssa, joten niiden tuottamankin datan saa kätevästi mittarilla talteen.

Juoksuominaisuudet
Juoksuominaisuudet ovat muista Garminin laitteista tuttuja ja toimivia. Onhan mittari osa Forerunner perhettä, mistä voi juoksutaustan päätellä. Juoksussa väliajat toimivat mainiosti ja data tuntuu tarkalta. Tosin reaaliaikainen tahti heittelehtii melkoisesti ilmeisesti gps-tarkkuudesta ja vauhdista riippuen, joten sitä en suosittele katselemaan juostessa. Keskitahti ja kilometrien väliajat toimivat hyvänä mittarina etenemiselle. Lisäksi voi laitella vaikkapa Virtual Partnerille jonkin tietyn kilometrivauhdin ja sen mukaan jakaa omaa vauhtiaan, sillä aina kun ajanotto on päällä liikkuu myös Virtual partner siihen asetettua vauhtia. 

Kehittämisen varaa
Ensimmäinen kehityskohde on korkeusanturi. Barometrinen anturi periaatteessa tuottaa tarkempaa korkeuskäyrää, mutta olen huomannut sen olevan toisinaan oikukas. Jos anturi pääsee kastumaan esim. uinnissa tai vaikkapa sopivasta hikipisarasta, näyttää se aivan mitä sattuu. Tämän on huomannut siitä, kun triathlonkisoissa pyöräosuuden alku on lähes poikkeuksetta korkeuskäyrän mukaan merenpinnan alapuolella. Sisätiloissa korkeusanturi tuntuu myös toisinaan vaeltavan miten sattuu ilmeisesti ihon lämmön ja hikipisaroiden myötä, sillä sisäpyöräillessä olen liikkunut parhaimmillaan 18km pystysuunnassa. Anturille voi asettaa myös kalibraatiopisteen, jota GPS-sijainnin mukaan käytetään. Tämä voi olla vaikkapa kotipiha, jolloin periaatteessa mittarin pitäisi kalibroida korkeus aina tämän asetetun pisteen mukaan siinä ollessa. En vain ole kuullut, että tämä systeemi merkittävästi tarkkuutta parantaisi. Korkeusanturi on siis kiva lisä, mutta sen toimivuudessa on parannettavaa huomattavasti. Sopivissa oloissa kuitenkin anturin data on riittävän tarkkaa kaikesta tästä haukkumisesta huolimatta.

Sykevyö. Se tuntuu olevan pieni murheenkryyni. Pehmeä tekstiilivyö on mukava käyttää, mutta sen kestävyys ei ole muun mittarin tasolla. Paristot siinä kyllä kestää, mutta aktiivikäytössä kuulemma menee pehmeitä vöitä pari vuodessa. Minulla ovat nyt alkaneet ensimmäiset sykevyöoikuttelut, joten voi olla, että vyön vaihto takuun piikkiin on minullakin tulossa pian. Toimiessaan sykevyö ja sykesignaalin voimakkuus on kyllä käyttämistäni mittareista paras, sillä esimerkiksi sählyssä mittarin voi laittaa kassin päälle kentän laidalle eikä signaali pätki vaikka kuinka salissa juoksee. Tämä on merkittävä ero esimerkiksi minulla olleeseen Suuntoon, missä signaali katkesi venytellessäkin, jos mittarikäsi meni kehon selkäpuolelle. Kuulemma kova sykevyö kestäisi käyttöä huomattavasti paremmin ja muiden valmistajien ANT+-vyötkin olisivat toimivia. Saa siis nähdä, miten minulla käy.

Oudot sammumiset tiedonsiirrossa. Mittari sammuu tuntemattomasta syystä noin joka viides kerta, kun tiedonsiirto on käynnissä. Tästä en ole huomannut olevan mitään haittaa tiedonsiirrolle, mutta kyllähän se silti ihmetyttää, miksi mittari sammuu. Ongelmaa on yritetty korjata ohjelmistopäivityksissä, mutta se ei ole kokonaan poistunut. Sammumisia ei tapahdu kuitenkaan treenatessa jos ei akun loppumista lasketa mukaan, joten aika harmiton vika on kyseessä.

Yhteenveto
Garmin 910xt on monipuolinen laite, jossa on oikeastaan kaikki ominaisuudet, mitä monipuolisesti liikkuva ihminen tarvitsee. Jos jotain mittarissa ei ole, sen saa yhteensopivana ANT+-laitteena. Garmin huolehtii käyttäjistä päivittelemällä laitteen ohjelmistoa suht tiuhaan tahtiin. Tässä noin puolen vuoden aikana mittari on saanut kaksi ohjelmistopäivitystä, jotka ovat parantaneet käytettävyyttä ja pikkuvikoja. Mitään ylitsepääsemättömiä vikoja laitteessa ei ole, kiitos huolellisen kehitystyön ja laitetta edeltäneestä 310xt mittarista saatujen kokemusten.

910xt on hintava, mutta se on hintansa väärti. Markkinoilla on muitakin monipuolisia mittareita, mutta garminin toimivuus tuntuu olevan raporttien ja oman vajavaisen kokemukseni mukaan muita edellä, vaikka pikkuvikoja onkin. ANT+-standardin ansiosta laitetta ei ole sidottu pelkästään Garminin valmistamien lisälaitteiden kanssa käytettäväksi, joten jos kokee vaikkapa Polarin sykevyön olevan mukavampi, niin sitä voi huoletta käyttää, kunhan se vain tukee samaa standardia. Garminilla on myös monipuolinen lisäosatarjonta, joilla mittarin kello-osan saa pikakiinnityksellä vaikkapa ohjaustankoon, jolloin sitä voi käyttää pyöräillessä helpommin kuin ranteessa pidettäessä.