Joulukuun tunnelmia

Vuosi lähenee loppuaan, ja tuntuu että syksy on hujahtanut ohi aivan vilauksessa. Edellisen blogipostaukseni jälkeen jäin osittain tietoisesti, osittain alitajuisesti pohdiskelemaan suorittamiseen ja armollisuuteen liittyviä teemoja. Nyt joulukuussa olen ilokseni päässyt oikein kunnolla joulutunnelmaan. Kun mieli on rauhallinen eikä takaraivossa jyskytä itse itselleni luoma ”pakko” tehdä sitä ja tätä, on treenaamisesta yhtäkkiä tullut taas hauskempaa kuin aikoihin.

Tästä ihanasta tilasta olenkin sitten nautiskellut monin tavoin. Itsenäisyyspäivää vietin jo lähes perinteeksi muodostuneessa Espoo Trail Runissa. Espoo Trail Run on todella leppoisa, sopivan kotikutoisen oloinen ja silti järjestelyiltään toimiva neljä kertaa vuodessa järjestettävä polkujuoksutapahtuma. Matkavaihtoehtoina on 3, 7 ja 14 km, ja reitti kulkee Espoon Keskuspuistossa.

Matkaan lähdimme Puolarmaarista Finlandian soidessa kajareista. Hieman juustoista, mutta herkisti silti. Reitti oli minulle entisestään tuttu, joten osasin varautua melko tekniseen maastoon. Tein kuitenkin virheen jättämällä nastakengät kotiin, ja edellisen yön pikkupakkasen jäädyttämät kalliot olivat kuin luistinratoja. Muutaman lähellä piti -tilanteen jälkeen päätin pitää vauhdin rauhallisena etenkin kallioilla, jotta pääkoppa säilyy ehjänä. Matkaksi olin valinnut 7 km, ja loppuaika 46:03 ja sijoitus naisten 11/43 yllättivät positiivisesti.

Seuraava nautiskeluhetki tuli jo muutama päivä tuon jälkeen, kun poljin elämäni ensimmäisen FTP-testin. Kyseisellä testillä arvioidaan tunnin pyöräilyn maksimaalinen teho, ja se suoritetaan käytännössä katsoen polkien wattipyörällä 20 min niin kovaa kuin mahdollista. Testin ohjaajan mukaan alusta saakka pitää tuntua pahalta (onnistuin tässä) ja viimeistään ennen puoliväliä pitää mielessä pyöriä ihan vakavasti epävarmuus siitä jaksaako testin tehdä loppuun saakka (jälleen kerran onnistuin). Yleensä en haluaisi osallistua tuollaiseen testiin missään nimessä, mutta nyt joulumieli aiheutti sen, että menin sinne jopa mielelläni! On kiva tietää oma FTP-arvo, sillä TriSuomen spinningeissä ohjaajat käyttävät yleensä sitä kertoakseen millä teholla mikäkin osio treenistä tehdään.

Viimeinen mainittava asia urheilusaralla joulukuussa on se, että sain päätökseen Suomen Ladun järjestämän polkujuoksuohjaajakurssin. Mitenkään pätevä juoksuohjaaja en mielestäni ole, mutta tiedän ainakin jotain polkujuoksuun sopivista varusteista, reittisuunnittelusta, turvallisuusasioista ja muusta vastaavasta. Viimeistään keväällä tarkoitukseni on alkaa ohjata aloittelijoille suunnattuja polkujuoksulenkkejä.

Nyt olen tähänastisen elämäni pisimmällä palkallisella lomalla (kaksi viikkoa)! Loppiaiseen saakka aion keskittyä syömiseen, lepäämiseen ja läheisten kanssa olemiseen. Olen myös tosi innoissani siitä, että pääsen liikkumaan ulkona valoisan aikaan. Sukset, maastopyörä ja polkujuoksukengät ovat kovassa käytössä, mutta vain siinä määrin kuin huvittaa.

Ihanaa ja rentouttavaa vuodenvaihdetta teille kaikille!