Kolme viikkoa etelässä: Lanzarote, Barcelona ja Napoli
Marraskuun lopulla Helsingissä satoi vettä ja oli +2 astetta lämmintä. Aurinko näkyi hyvällä tuurilla muutaman minuutin päivän aikana. Ei siis juurikaan haitannut lähteä tässä vaiheessa vuotta kolmeksi viikoksi treenaamaan lämpöisempiin oloihin ja nauttimaan hieman myös lomailusta.
Lanzarote
Ensimmäinen viikko etelänreissusta meni TriathlonSuomen treenileiriä valmentaessa. Meitä oli tällä kertaa mukana 27 triathlonistia, jotka olivat lähteneet nauttimaan pitkien treenipäivien tuottamasta väsymyksestä ja Kanarian auringosta. Porukka leirillä oli aivan mahtavaa ja leirin aikana tuli uusia tuttuja, joiden kanssa varmasti tullaan näkemään vielä monen monta kertaa erilaisissa tapahtumissa. Kiitokset leiriläisille upeasta seurasta!
Viikon aikana itselleni kertyi treeniä uinnissa 3 h 25 min, pyöräilyssä 20 h 40 min ja juoksussa 5 h 45 min. Uinti jäi hieman vähäiseksi, kun olin itse altaan laidalla ohjaamassa uintitreeniä. Ehti sitä onneksi muuna aikana pulahtaa myös itse altaaseen.
Lanzarote ja Sands Beach –hotelli olivat leiriä varten jotakuinkin täydelliset. Huoneet olivat suoraan uima-altaan ympärillä, hotellilta oli vain 500 metriä lähimmälle isolle tiellä, josta pystyi aloittamaan kunnon treenipolkemisen. Pyörävuokraamo oli suoraan hotellilla, ruokatarjoilussa oli jopa hieman vaihtelua päivien välillä ja kaikki palvelut olivat lähellä. Pieninä miinuksina pyörävuokraamon henkilökunnan puuttellinen ammattitaito sekä se, ettei hotellissa ollut pyörävarastoa. Huoneistot olivat onneksi niin tilavia, että niissä helposti säilytti kahtakin pyörää sisällä.
Lanzaroten saari on noin 60 km pitkä ja jokseenkin kapea. Viikon aikana ehti polkea aika hyvin saaren kaikki isommat tiet läpi. Selvästi saarella on panostettu pyöräilijöihin, sillä isot tiet olivat pääsääntöisesti todella hyvässä kunnossa. Sen sijaan, jos erehtyi valitsemaan pienemmän tien, vastassa oli lähes takuuvarmasti melkoinen perunapelto. Tiet olivat pääasiassa kumpuilevia tai mäkisiä ja puhdasta tasamaa-ajoa pystyi tekemään vain harvoilla pätkillä. Tosin sitä saa varmasti Suomessa tehdä ihan kylliksi omiin tarpeisiin. Lanzaroten korkeimmat huiput eivät ole superkorkealla ja pyörällä pääsi korkeimmillaan 600 metriin. Esimerkiksi Mallorcalla päästään lähemmäs 1000 m, jossa reippaammallakin tahdilla nousuun vierähtää 50-60 min.
Lanzarotella on toinenkin suosittu urheiluhotelli, Club La Santa. Sen lisäksi, että sieltä löytyvät hyvät puitteet triathlonisteille, heillä on myös paljon muita urheiluaktiviteetteja ja oheistoimintaa. Hotellin hinta on kuitenkin selvästi kalliimpi kuin Sands Beachilla.
Barcelona
Treenileirin jälkeen oli aika suunnata kohti Barcelonaa, jossa kipparoin Suomen maajoukkuetta Magic: the Gatheringin MM-kisoissa. Itse turnaus päättyi 3 voiton ja 4 tappion myötä karsiutumiseen jo ensimmäisen pelipäivän jälkeen. Ei jäänyt siitä paljon kerrottavaa.
Vuokrasin jonkun perus kaupunkipyörän käyttööni viikoksi, jotta tulisi edes hieman poljettua. En ottanut maantiepyörää, kun ei ollut aikaa tehdä pidempiä lenkkejä, mutta yritin käydä tunnista puoleentoista polkemassa lähes päivittäin. Kaupunkipolkeminen ei ole treenimielessä kovinkaan mielekästä, joten kävin polkemassa Montjuïcin rinnettä ylös ja alas. Aika pirun monta kertaa. Uimahallille ei ollut matkaa kuin 3 km, joten sinnekin jaksoin vääntäytyä neljä kertaa. Juostua tuli melko paljon ja kilometrejä kertyi lähemmäs 90.
Napoli
Viimeisenä kohteena oli Napoli, jossa ikäväkseni jouduin myös tekemään töitä, enkä pystynyt täysin keskittymään treenaamiseen ja lomailuun. Noh, en silti konferenssimatkaa kovin ikäväksi koe ja kokonaisuudessaan tämäkin viikko meni todella mukavasti.
Puitteet treenaamiseen eivät olleet parhaat mahdolliset, kun uimahallille oli matkaa 6 km ja vanhan kaupungin kadut olivat hyvin pitkälti ahtaita ja ruuhkaisia kiviteitä. Rannassa oli 2,5 km pätkä tietä, jossa pystyi kunnolla juoksemaan ja tätä tahkosin edes takaisin kaikki vähääkään kovemmat treenit. Kevyitä lenkkejä juoksin paljon ympäriinsä. Tavallisestikin ulkomailla käyn aina juoksemassa vähän kaikkialla, sillä se on aivan mahtava tapa tutustua kaupunkeihin ja yhdistää treeni.
Pyöräily hoitui hotellin salilla ja vietin siellä päivittäin aikaa tunnista kahteen. Kyllä taas oppi arvostamaan, että kotona on mahdollisuus katsoa Netflixiä samalla, kun treenaa. 🙂
Nyt joutuu muutaman kuukauden tyytymään treenaamiseen Suomen oloissa ennen maaliskuussa edessä olevaa leiriä Fuerteventuralla ja huhti-toukokuun vaihteessa Mallorcalla. Hyvä, että on edes kotiin päässyt kun jo odottaa seuraavaa treenileiriä. On ne vain uskomattoman hauskoja ja tehokkaita viikkoja.
Hyvää vuotta 2016!