Back on Track

Blogini on elänyt pientä hiljaiseloa viime aikoina, kun olen palautellut Frankfurtin Ironmanista ja tehnyt kaikkea muuta triathloniin liittyvää toimintaa kuin harjoitusta tai kisaamista. Viiden hyvin kevyen viikon jälkeen pääsin kuluneella viikolla pitkästä aikaa kunnolla treenaamaan. Tunteja tuli reilu 12, pääpainon ollessa juoksussa. Uinti on tuntunut todella kauhealta, mutta sitäkin täytyisi lähteä nyt rauhassa työstämään, ettei menetä kaikkia kuluneen kauden oppeja.

 

Tough Viking ja Espoo Rantamaraton

Joskus aikaisemmin kesällä luin Tough Vikingista ja se vaikutti mielenkiintoiselta tapahtumalta. Mukavaa vaihtelua pelkälle kestävyysurheilulle. Lopulta sain myös pari viikkoa sitten aikaiseksi ilmoittautua kisaan. Olen yrittänyt tsempata mys muita triathlonisteja mukaan kisaamaan tähän esteratakilpailuun. Minun oli tarkoitus osallistua muiden triathlonistien kanssa klo 12:30 lähtöön, mutta se oli ilmoittautumishetkellä myyty jo loppuun, joten jouduin tyytymään 15 min aikaisempaan lähtöön. Eiköhän sitä silti pääse paikan päällä näkemään tuttuja naamoja. Tähän kisaan ei missään tapauksessa oteta muita tavoitteita kuin nauttia radan suorittamisesta hyvässä seurassa.

Official race photo 1 Resized

Seuraava tavoitteellinen kisa ja, johon kohdistan tällä hetkellä treenaamisen, on syyskuun puolivälissä käytävä Espoo Rantamaraton. Kävin viime vuonna juoksemassa tämän ihanassa rantamiljöössä kulkevan reitin ja ei ollut vaikea valinta tänäkin vuonna mennä juoksemaan. Ajoitus on myös hyvä triathlonkauden jo päätyttyä. Viime vuonna menin juoksemaan, vaikka olin hirveässä flunssassa. Ei ollut mitään järkeä siinä, ja opin, että ensi kerralla suosiolla jää tapahtuma väliin, jos on jotain sairautta päällä. Se oli semmonen tuskien taival. Tänä vuonna otan tavoitteeksi juosta negative split race eli alkupuolikas hieman hitaampaa kuin toinen puolisko. Minulla on kisasta toiseen ollut ongelmia liian kovan alkuvauhdin kanssa ja vähän meinaan hyytyä loppua kohden. Loppuaika toivottavasti olisi luokkaa 3:25, mutta tärkeintä olisi hyvä suoritus. Reitti ei missään tapauksessa ole kovin nopea hiekkateiden ja mäkien ansiosta.

 

Katse ensi kauteen

Kyllähän se näin on, kun triathlonkärpänen on kerran purrut, tartunta on pysyvä. Sitä pyrkii ylittämään itsensä uudestaan ja uudestaa sekä haluaa tavoitella omia rajoja. Niklas ja Minna ovat jo ilmoittaneet alkavansa treenaamaan valmentajan kanssa talven aikana. Ja niin, kyllähän sitä itsekin on päästy siihen pisteeseen, että kaipaa harjoitukseen tukea osaavalta taholta tähdätessäni kohti oman suorituskyvyn rajoja. Minun valintani: Jarno Piik. Minulla on täysi luottamus Jarnon osaamiseen triathlonteorian saralla. Tiedän, että hän on panostanut paljon lajin tutkimiseen ja olen nähnyt omin silmin, minkälaisin harppauksin hän on itse kehittynyt lajissa. Viimeisimpänä saavutuksena hänellä on neljäs sija tältä viikonlopulta täysmatkan SM-kisoista. Uskon, että hänen valmennuksessaan pystyn saamaan harjoituksista maksimaalisen hyödyn treenatessani kohti seuraavaa ykköskisaani.

 

Ja ykköskisasta puheenollen, tällä hetkellä kauden suunnitelmat näyttävät siltä, että kisaisin jo alkukeväästä täysmatkan kisan, kesällä Joroisilla puolimatkan SM-kisat ja kesän lopuksi vielä toisen täysmatkan kisan. Kevään täysmatkaksi yksi vahva vaihtoehto on Taiwanin Ironman. Ajankohta on hyvä ja sijainti mielenkiintoinen. Tietysti se ei ole halvin vaihtoehto, mutta sen voi samalla ottaa puolittaisena lomamatkana ja nautiskella saaren luonnosto sekä kulttuurista siellä ollessa.

 

Näiden ykköskisojen lisäksi yritän saada sprintti- ja perusmatkan kisoja sovitettua kalenteriin. Kisat on kuitenkin harrastuksen suola, ja tämän vuoden kahdesta kisasta jäi lähinnä fiilis, että olisi halunnut kisata enemmän. Tietysti pitää järkevästi suunnitella kisat niin, että ne tukevat treenaamista ja valmistautumista ykköskisoihin. Eihän tietysti minun tapauksessa (ainakaan vielä) puhuta mistään kovin korkeista sijoituksista näissä karkeloissa, mutta pyrin omaan henkilökohtaiseen maksimisuoritukseen kuitenkin. Riittää sitten mihin riittää.

 

Luin kesän aikana Joe Frielin kirjoittaman triathlontreenaamisesta kertovan kirjan Your Best Triathlon. Se on todella avannut minulle uuden maailman treenaamisen osalta. Vaikka harjoittelin viime talvena tuntimäärällisesti paljon, olisin varmasti päässyt huomattavasti parempiin tuloksiin, jos treenit olisivat tukeneet toisiaan. Nyt treenaaminen meni fiilispohjalta ja varsinaista fokusta ei ollut. Saatte myöhemmin kuulla tarkempia tarinoita kirjasta ja sen opeista.

Similar Posts