Perustietoa uinnista
Perustietoa uinnista
Aloittelevalle triathlonistille uinti on usein kaikkein haastavin laji. Osa triathlonisteista on alusta alkaen kuin kotonaan vedessä, mutta monille jo ajatus pään laittamisesta veden pinnan alapuolelle aiheuttaa sydämen tykytystä. Olipa elementtisi vesi tai ei, suosittelen uintia aloitettaessasi kääntymään triathlon- tai uintiseurojen tarjoaman uintiopetuksen puoleen. Uintiopetuksessa käydään vapaauinnin uintitekniikka läpi, jolloin uinti on heti alusta alkaen teknisesti oikeaoppista. Uintiopetus on myös erityisesti tarpeen niissä tilanteissa, joissa vesi ja uinti ovat uusia tuttavuuksia – on harvinaista, että vettä pelkäävä saa itse luotua luottamuksellisen suhteen altaaseen.
Suosittelen uintiopetuksessa käymistä vaikka vapaauinnista olisikin jo kokemusta. Etenkin triathlonseurojen tarjoamissa uintitreeneissä käydään läpi juuri niitä harjoitteita, jotka valmistavat triathlonistia kisoihin ja avovesiuintiin. Uintitreeneistä saa myös paljon tekniikkavinkkejä omiin harjoituksiin.
Viimeisenä uintitreenejä puoltavana asiana mainittakoon uinnin teknisyys: uinti on triathlonin kolmesta lajista kaikkein teknisin, joten harrastuksen edetessä ja nälän kasvaessa oikea uintitekniikka on ehdoton edellytys uinnin nopeuden ja tehokkuuden kasvamiselle.
Alla olevien linkkien takaa löytyy tietoa vapaauinnista, avovesiuinnista, erilaisista harjoitteista, muita triathlonisteja arvelluttavista asioista sekä uintiohjeita ja vinkkejä treeneihin ja kisoihin.
Allasuinti
Uima-allas tulee jokaiselle triathlonistille hyvin tutuksi ja kaakeleiden laskeminen korvista viimeistään avovesikaudelle siirryttäessä. Uintitreeneistä triathlonisti selviää etenkin aluksi vähillä varustehankinnoilla: uimalakki, uimalasit ja uima-asu. Uimalasien ja –asun valinassa tärkeintä on löytää hyvin istuvat varusteet.
Edellä mainituilla varusteilla aloitteleva triathlonisti pääsee jo hyvin harjoituksissa vauhtiin. Uinnin kehittyminen vaatii kuitenkin metrien kauhomisen lisäksi tekniikkapainotteista treeniä. Tekniikkaa voidaan harjoittaa ilman välineitä, mutta yleisesti triathlonisteilla on tekniikkaharjoitteissa käytössä pullarit, lättärit ja finssit eli räpylät.
Pullari laitetaan jalkojen väliin, jolloin se kannattelee jalkoja matkien märkäpuvun kannattavaa vaikutusta. Pullarin kanssa triathlonisti harjoittaa etupäässä käsivetoja. Koska pullari vähentää jalkojen työskentelyä, käsivetoihin saadaan kohdistettua enemmän rasitusta ja lajivoima kasvaa. Lättärit ovat niin sanotut kämmenten jatkot. Lättäreiden pinta-ala on kämmentä huomattavasti suurempi ja kova materiaali tekee lättäreistä jäykät, jolloin käsiveto on huomattavan raskas. Lättärit ovatkin parhaimmillaan uinnin lajivoiman kehittämiseen.
Triathlonistien uintivalmentajat jakautuvat karkeasti kahteen ryhmään jalkojen harjoittamisen ja käyttämisen osalta. Osa valmentajista ja ammattitriathlonisteista välttää jalkapotkuja väittäen, että jalat rasittuvat uidessa, kun niiden tulisi levätä kahta seuraavaa lajia varten. Toinen valmentajien koulukunta vannoo jalkapotkujen käyttön nimeen, sille ne mahdollistavat nopeamman ja tasapainoisemman uinnin. Jalkapotkuja voi harjoittaa monella eri tapaa, mutta räpylöiden käyttö on hyvin yleistä. Räpylöiden avulla saadaan voimaa potkuun ja voidaan harjoittaa niin sanottuja ylivauhtisia treenejä.
Avovesiuinti
Avovesiuinti on triathlonin ensimmäinen laji. Uinti tapahtuu meressä, järvessä tai joessa ja eroaa allasuinnista merkittävästi. Luonnonvesissä haasteita asettavat veden lämpötila, näkyvyys veden alla ja vedenpinnan eloisuus, eli aallokko. Myös rintarinnan ja välillä päällekäin uivat triathlonistit aiheuttavat omat haasteensa, reitin navigoinnista puhumattakaan.
Avovesiuintia on hyvä harjoitella ennen ensimmäistä kisaa. Näin vältytään onnettomuuksilta, paniikkikohtauksilta ja kisan keskeyttämiseltä heti ensimmäisessä lajissa. Avovesiuintiharjoitteet on syytä tehdä kaverin kanssa.
Avovesiuinnin varusteisiin kuuluu uimalakin, uimalasien ja uima- tai triathlonasun lisäksi märkäpuku. Märkäpuku on Suomen kylmiin vesiin melkeinpä välttämätön hankinta ja se on pakollinen kisavaruste veden lämpötilan alittaessa +14 astetta (ja vastaavasti märkäpuvun käyttö on kiellettyä veden lämpötilan ylittäessä +23 astetta). Märkäpuvun tehtävänä on pitää uimari lämpimänä ja helpottaa uintia kelluttavalla ominaisuudellaan. Kelluttavan ominaisuutensa ja liukuvan pintamateriaalinsa ansiosta märkäpuvulla uitaessa uimari on nopeampi kuin pelkällä uima-asulla uitaessa. Kelluttavasta ominaisuudesta on hyötyä myös lihaskrampin tai paniikin iskiessä sekä esimerkiksi uimalasien asentoa korjattaessa uinnin aikana.
Märkäpuvun valinnassa ja hankkimisessa tulee olla tarkkana ensinnäkin sen suhteen, että sukellukseen ja uintiopetukseen tarkoitetut märkäpuvut eivät sovellu triathloniin ja avovesiuintiin. Kannattaa siis suoraan hankkia uintiin tarkoitettu märkäpuku, vaikka sukelluspukujen hinnat ovat usein huokeampia ja saatavuuskin saattaa olla parempi.
Jos mahdollista, märkäpukua kannattaa myös sovittaa ja mielellään koeuida. Aloittelevan triathlonistin ei useimmiten kannata hankkia heti ns. huippuluokan pukua, sillä monesti näiden pukujen ”kelluttavuusominaisuudet” eivät riitä aloittelevalle uimarille, jolla tekninen uintiosaaminen ei vielä ole hyvällä tasolla.
Märkäpukuja löytyy jo valtava valikoima etenkin ulkomaisista nettikaupoista. Puvut eroavat monilta ominaisuuksiltaan, mutta nyrkkisääntönä voidaan pitää sitä, että kalliimpi puku, sitä paremmin se kelluttaa oikeista kohdista, sitä parempaa materiaalia puku on ja ennen kaikkea sitä joustavampi se on uinnin näkökulmasta kriittisistä kohdista, kuten kainaloiden ja hartijoiden kohdalta. Märkäpuvut eroavat myös pituudeltaan. Nilkoista lyhyemmät puvut soveltuvat erittäin hyville uimareille, joille märkäpuvun kelluttavuuden hyöty suhteessa puvun kangistaviin ominaisuuksiin on huonompi. Hyvät uimarit saavat myös kelluttavuutta enemmän hyötyä erityisesti potkujen voimakkuudesta: pitkä puku kelluttaa jalkoja niin tehokkaasti, että uimarin on mahdotonta saada voimakas potku aikaiseksi. Lisäksi lyhyt puku on nopeampi riisua, jolloin siitä voi olla muutaman sekunnin lisähyöty sprinttimatkoilla.
Märkäpukujen hinnat asettuvat noin 150 ja 800 euron välille. Orca, 2XU, blueseventy, Sailfish, Speedo, TYR, Zone 3 ja Zoot valmistavat eri hintaisia pukuja, kuten muutamat muutkin merkit. Suomalaiset kivijalkaliikkeet myyvät jo joitain merkkejä, mutta laajimman valikoiman triathlonisti löytää nettikaupoista. Niitä kannattaa eri vuodenaikojen vaihteluiden mukaan selailla, sillä nettikaupoissa on aina suuret alennukset sesonkien vaihtuessa.
Altaasta avovesiuintiin siirryttäessä on syytä harkita myös niin sanottujen avovesiilasien ostamista. Avovesilaseissa on useita ominaisuuksia, joita monissa halliin tarkoitetussa laseissa ei ole, kuten hyvä uv-suojaus sekä peililinssit, joiden avulla on helpompi suunnistaa aurinkoisessa säässä.