Finntriathlon Joroinen


Puolimatka (Uinti 1900m, Pyöräily 90km, juoksu 21,1km)IMG_2409

Olimme vuokranneet mökin viikonlopuksi Jäppilästä, meitä majoittui sinne yhteensä 12 henkeä, joista puolet oli lapsia. M
ahduimme oikein hyvin tuonne, mutta näin jälkikäteen olisi ollut kyllä hyvä olla pidemmän aikaa tuolla. Nyt emme juurikaan ehtineet viettää aikaa mökillä, enemmän vaan siirryttiin sinne ja sieltä pois. Mutta mennäänpä itse kisatapahtumiin.

Uinti

Lauantaina oli erinomainen Triathlonkeli, eli oli tarjolla Triathlonia ja Keli, muuta siihen ei tarvita. IMG_2406

Rolling start on erinomainen uudistus, todella tervetullut. Eli alku tapahtui siten, että ensin menivät nopeimmat veteen, ja sitä mukaa päästettiin “karsinoita” veteen kun oli tilaa. Aika lähti jokaisella käyntiin kun ohitti ajanmittauspisteen. Nyt peesit mitä matkan varrelta löyty oli todella sopivia. Oma uinti tuntui menevän kovaa kun kokoajan sai ohitella väkeä. Kerran harhauduin aika paljonkin ja GPS näytti matkaksi 2000m. Aika oli sellainen oma perusaika itselle 36:40. Luulin kyllä jossain vaiheessa meneväni kovempaa kun ohitettavia oli niin paljon. Mutta ilmeisesti osa oli arvioinut oman uintivauhdin väärin.

Vaihto
Tässä touhu meni itsellä vähän piknikin pitämiseksi. Lähinnä arvoin noita irtohihoja, jotka päätin kyllä sitten laittaa käteen ja hyvä niin, keli tulisi muuttumaan vielä huonommaksi.aika 07:22.

Pyöräily.IMG_2420
Viime vuonna äijä lähti kuin ohjus. Lauantaina taas ei. Kroppa tuntui kyllä tekevän töitä ihan ok, mutta vauhtia ei vaan ollut. Jossain 20km kohdalla tajusin, että ääni joka oli kokomatkan kuulunut ei tullutkaan ohi ajavista pyöristä vaan omastani. Jarrupala oli painautunut rengasta vasten… Sain sen aukeamaan räpläämällä jarrukahvaa. Tämän jälkeen pyörä alkoi taas kulkemaan sitä normaalia matkavauhtia, ja pääsinkin muutaman minut ohittaneen edelle. Itselle tuo sadekelikin on aika arvoitus, en ole muutenkaan kovin varma pyörän päällä, niin tuollaisella liukkaalla kelillä tulee otettua vielä varmemmin monet asiat.
En normaalisti syö banaania mutta aina kun käyn rantasalmessa pyörähtämässä tuo on kyllä jumalallisin hedelmä mitä voi saada syötäväksi. Banaanista sai kivasti voimia eteenpäin. Tosin vatsassa kiersi jonkin verran ja päästelin rohkeasti alarekisteristä menemään. Viimeiset 20km oli todella pahoja pyörällä, niska ja hartian seutu oli todella kipeänä. Jossain vaiheessa pyöräilyä totesinkin itsekseni, että ota tää rennosti ihan treeninä vaan. Pyöräilyaika 3:09:44

Vaihto
Oli helpotus päästä pois pyörän päältä. Heti kun jalkani osui maahan sattui jalkateriin todella paljon, noilla kengillä ei kyllä juosta. Helpotuksen jaloille soi se, että otin kengät pois kokonaan ja käppäilin paljain jaloin vaihtoon. Siellä kun sain sukat ja lenkkarit jalkaa, kipu katosi kokonaan jalkapohjista. Aikaa vaihtoon meni 6:22. Tätä vaihtoaluetta oli uusittu, eikä tästäkään mitään pahaa sanottavaa jäänyt. Tapahtuma tuntui siltä, että sitä

on viety pienillä viilauksilla huomattavasti eteenpäin.

Juoksu

Lähdin siis tekemään ihan rentoa hölkkää treeni mielessä kohti tahkoa. Yksi vessa käynti oli pakko tehdä juoksun alkuun, mutta vain kerran. Vauhdin pidin todella hölkän puolella ja jengiä meni ohi oikealta ja vasemmaltajuoksu. Tuttuja tuli moikattua ja yleisölle tuli murjaistua vitsejä. Tuolla juoksuosuudella
alkoi viimeisellä kierroksella olemaan ihan totaali romahtaminen lähellä, energia ja voima loisti poissaolollaan. Yritin siinä tsempata niitä joista ohi pääsin, että “No niin, maaliin asti, mennää hakemaan paidat!”. Tuo muiden tsemppaaminen oli itselle aika iso voimavara. Siinä huomasi itsestään sen, että okei. Mä pystyn vielä puhumaan, ja ihan ajatuksellakin vielä. Siitä ymmärsin, että kyllä itsellä niitä paukkuja olisi vaikka muille jakaa, ja viimeisen kilometrin tulin aika kovaa… Juoksuaika 2:18:43

Joroinen opettaa
“Kisan jälkeen sitten alkoi todellisuus iskemään tajuntaan. Muistin kaikki kisan keskeyttäneet urheat miehet ja naiset, pyöräilyosuudella oli monia penkalla kiroamassa kalustoa ja juoksuosuudella näin muistaakseni kolme kisaajaa jotka olivat joutuneet keskeyttämään pakon edessä, oli hienoa nähdä, että kaikkia oltiin hoitamassa järjestäjän taholta. Itsellä on nyt takana 4 puolimatka starttia joista yksi on jäänyt kesken. Eli oma keskeytys prosentti puolimatkalla on 25%. Kisan jälkeen juttelin koutsin kanssa ja sanoinkin, että nyt oikeasti alkaa tuntumaan siltä, ettei tahkolla mitenkään voi täysimatka onnistua. Pyörällä 180km tuntuu sulalta hulluudelta, ja sen jälkeen maraton? Aika hiljasta taitaa pidellä. Päätettiin niin, että kokeillaan pidempi pyöräily miten onnistuu, toki pitää kattoa pyörän säätöjä löytyisikö sieltä jotain apua. Mutta kyllä taitaa matka vaihtua puolikkaaseen tahkolla, jos järjestäjät sen vielä sallivat. Tuntuu siltä, että vähän liian ison tavoitteen on itselleen nyt haukannut täksi vuodeksi. Pitäisi saada kroppaan huomattavasti enemmän maileja ja peruskestävyyttä ennen tuota täyttämatkaa.”

Maalissa
Suora sitaatti kuvasta: “Äätsi pöötsi, piitsi päätsi. Pläh blöh… Loppuaika 6:18 jotain. Pää lyö tyhjää.” En keksinyt mitään muuta sanottavaa...

Yllä olevan tekstin olin kirjoittanut aika nopeasti kisan jälkeen, mutta mitä pidemmälle tämä sunnuntai päivä on mennyt, sitä enemmän olen huomannut olevani aika kovassa kunnossa. Tänään olen toiminut ihan normaalisti. Vuokratussa mökissä pesin ensin paljun, kun aloin pakkaamaan autoa oli selässäni perheen kuopus kantorepussa. Kotiin kun päästiin kävin kaupassa, riehuin koiran kanssa ja käytiin sitten koiran kanssa vielä lenkillä ihmettelemässä jyrkkää rinnettä ylös alas vartin verran. Nyt aloin tarkemmin kattelemaan tuota garminin tallentamaa dataa. Niin aika maltillisilla sykkeillä on koko rulianssi menty. Ruuvia olisi voinut kiristää vielä aika roimastikin pyöräilyyn ja juoksuun. Toki olen ollut hieman väsynyt, mutta en mitenkään kuolemanväsynyt, tai edes sinne päin. Vähän jäi yöunet lyhyiksi, ei muuta poikkeavaa. Tämä loi taas uskoa siihen, että täysimatka on mahdollinen kolmen viikon päästä, kerkesin paniikissa laittaa viestiä jo Finntriathlonille, että milloin on deadline matkan vaihtamiseen? Mutta nyt kun on saanut ajatella ja tunnustella kroppaa, niin se on valanut uskoa siihen, että kyllä se täysmatka tästä kropasta löytyy. Pitää vaan saada energiaa tarpeeksi ja säätää pyörän ajoasentoa mukavammaksi. Eikös se ole niin, että jos ne sun unelmat ei pelota sua ihan perhanasti, niin ne ei ole tarpeeksi isoja? Täysmatka tällä hetkellä pelottaa ihan suunnattomasti, mutta niin sen pitääkin. Tahkolla uidaan kolmetuha

Tuukka
Auton pakkauspuuhissa. Tuukka jopa nukahti tuonne selkään.

ttakahdeksansataa metriä, tämän jälkeen pyöräillään satakahdeksankymmentä kilometriä, sen jälkeen vielä juostaan neljäkymmentäkaksi kilometriä, ja roiskeet päälle. Sen kuuluukin pelottaa, se on tervettä! Huomaan kirjoittaneeni aika lyhyesti itse kisasta, johtunee siitä, että tosiaan pidin tätä enemmän pitkänä treeninä tahkoa varten, enkä hakenut oikeastaan sellaista ennätys fiilistä, mielessäni on käynyt se, että jos tässä tulisi nyt ihan super onnistuminen, ei saisi sitten fokusta enää takaisin tahkolle. Tänä vuonna Joroinen tarjoili minulle mahtavat puitteet treenille vaihtelevassa säässä, ja laittoi asioita todella paljon mietittäväksi. Kisajärjestelyt olivat taas huippuluokkaa, toimitsijoille iso kiitos!

Similar Posts