Ylimenokausi
Nyt on tovi vierähtänyt kun olen viimeksi päivittänyt blogia.
Tässä olen siis viettänyt ylimenokautta mille ohjeena oli valmentajan sanat, treenaat vähemmän, keskityt lepäämiseen enemmän. Näin sitten tein. Tämä oli yllättävän vaikeaa, menohaluja on ollut kokoajan mutta pitänyt malttaa vaan. Pari kertaa huomasin itsestäni sen, että olin todella väsynyt sellaisten päivien jälkeisinä päivinä lähdin lenkille jottai saisin vireystilaa nostettua. Ajattelin, että väsyneenä olisi todella huono idea mennä lenkille, ensin yöunet ja aamulla sitten vasta lenkille. Tuli myös käveltyä aika paljon tuon ylimenokauden aikana.
Nyt ihan viime viikonloppu oli jo vähän kovempi: Perjantaina tunti juosten, Lauantaina tunti sisäpyöräilyä ja Sunnuntaina vielä uintia tunti. Tuollainen käänteistriathlon viikonloppu. uinnissa annoin mennä ja tein kovia vetoja 10 x 100m pitkään pysyi alle 1:30 ajoissa, mutta pariin viimeiseen sitten hyydyin ja taisi mennä jopa 1:35 aikoihin.
Tosin, vieläkään en tiedä oikein mitä tuo ylimenokausi tarkoittaa, mutta nyt se on takana. Katseen saa suunnata jo tulevaan ja siellä on PK-treeniä tiedossa. Samalla kun tähyilen tulevaan on ensi kausi mielessä. Edelleen on auki milloin osallistun Maratonille ja missä, varmaa on vain se, että sitä lähdetään kokeilemaan ja ottamaan selvää siitä, että onko siellä 30km kohdalla joku muuri? Sen näkee sitten. Triathlonin suhteen taitaa käydä sillä tavalla, että kalenteriin ilmestyy Joroisten lisäksi toinen puolimatka. Turkuun kohti käännän katseeni Turku Triathlon Weekend houkuttelee koko konseptillaan mua sinne päin. Tykkään todella paljon heidän sivujen ulkoasusta sekä aktiivisuudesta sosiaalisessa mediassa. Tykkään itse todella paljon kun ajatellaan asioita uudella tavalla, ei kopioida jotain olemassa olevaa vaan tehdään omilla vahvuuksilla tapahtuma. Todella paljon on positiivista pöhinää Triathlonin ympärillä tällä hetkellä. Hyvä niin! Tammi- ja Helmikuun vaihteessa on TTW- Leiri joka löysi tiensä mun kalenteriin sieltä odotan treenin lisäksi hienoja tarinoita toisilta Triathlon-harrastajilta ja innolla odotan tapaavan muutaman ihan livenä ensimmäistä kertaa. Kisoissahan sitä aina jotain näkee, mutta ei kisa viikonloppuina oikein ehdi istua alas juttelemaan ja tutustumaan.
Viime aikojen haasteet treeneissä
Meidän perheessä oli laskettu aika 28.10 ja pyrin kuitenkin treenaamaan suhteellisen normaalisti vaikka tällainen tilanne oli niin sanotusti päällä. Tosin lokakuulta jäi sitten jyväskylän uinnin masters SM-kisat väliin, kuin myös HEAD swimming ambassadorien tahkon triathlonleiri. Tämä ei haitannut loppujen lopuksi itseäni yhtään, toki olisi ollut kiva kokea tuo leiri ja oma vauhti altaassa, mutta se jää sitten maaliskuuhun ja lappeenrantaan. (siellä on muistaakseni lyhyen radan masters SM) Treenaaminen kotioloissa onnistui kuitenkin hyvin, piti vaan tarkkaan miettiä juoksulenkkien reitit. Ajatus oli sellainen, että jos vaimo soittaa on kotona oltava puolessa tunnissa. Eli en voinut juosta kymmentä kilometriä pois päin ja sitten taikaisin, kun silloin kauimmaisesta pisteestä en ehtisi puolessa tunnissa kotiin, mutta en kuitenkaan halunnut kiertää 5km mittaista lenkkiä moneen kertaan. Tämä oli ihan hauska haaste, onneksi mun normaali 15km lenkki toteuttaa tämän hyvin. Samoin omassa treenitallissa (okei, oikeesti se on autotalli, mutta ei siellä autoa ole) trainerin päällä on tullut vietettyä aikaa. On muuten mahtava keksintö nuo tablettikoneet. Siitä videota pyörimään niin jaksaa polkea pidempäänkin.
3.11. klo 23:34 perheeseemme syntyi pieni poika. Kaikki meni hyvin ja kaikki voi hyvin. Nyt alkaa sitten kolmen viikon mittainen isyysloma. Alkuun tulee hoidettua mahdollisimman paljon noita kolmea isompaa muksua, Vaimon keskittyessä uuteen tulokkaaseen. Nyt on tarkoitus alkaa tekemään pidempiä PK-treenejä, mutta ei tarvitse niitä varmasti joka päivä tehdä. Nyt vielä nämä pari päivää kun rouva ja “PIkkurinssi” on vielä sairaalassa ei oikein mitään ehdi tekemään. Mutta kun saadaan heidät kotiin niin sitten jotain ainakin pääsee tekemään. Tsemppiä kaikille treeneihin, kaikilla on omat haasteet arjen sovittamisessa treeneihin, mutta suunnitelemalla asiat hyvin etukäteen sitä aikaa löytyy kummasti. Tästä tuli nyt tämmönen vähän lyhyempi blogi kuin tavallisesti, lähinnä vain päivitys siitä missä mennään ja mitä haasteita seuraavaksi löytyy. Seuraavassa blogissa varmaan enemmän kertomusta siitä miten katkonainen uni vaikuttaa treenaamiseen. Kokemuksesta tiedän vauvan herättävän muutaman tunnin välein kaikki, oli sitten yö tai päivä kyseessä.