Talven kuulumisia ja uusia treeniapulaisia

Talvikausi on täydessä vauhdissa. Käytännössä tämä siis tarkoittaa pitkäjänteistä työtä altaassa, pyörän päällä ja lenkkipoluilla. Kyllä tässä mieli alkaa jo kisakaudelle kaivata, keho vaatii jännitystä ja adrenaliinia!

Kuten lähes aina, olen tänäkin talvena pysynyt pääasiassa terveenä. Sairauksia ei ole ollut, mutta pientä jalkavaivaa meinaa välillä olla. Tosin ei mikään ihmekään, kun treenimäärät ovat aika korkeat ja Esportin jäsenyyden irtisanomisen myötä pitkät venyttelyrutiinit ovat jääneet. Venyttely ja lihashuolto ovat minulle äärimmäisen tärkeitä, vaivaherkkä kun olen, joten täytyy joku perusteellinen venyttelyrutiini viikkoon ottaa. Minulla kävi tuuri, kun noin vuosi sitten kyselin treenikavereiltani vinkkejä kokeneesta fyssarista, jonka vastaanotolla voisin käydä näyttämässä kipeytynyttä polveani. Toffe suositteli Tony Elomaata ja siitä lähtien olen käynyt säännöllisen epäsäännöllisesti hoidattamassa jalkoja Tonylla Suomen Urheilufysiolla. Pyrkimyksenä on hakeutua Tonyn vastaanotolle heti kun kipuja ilmaantuu – yleensä siten pääsee vähimmällä.

Harjoitusten lisäksi ollaan Tatun kanssa vietetty ensimmäistä kihlajaispäivää ja Tatun hyvän ystävän Otson ja hänen puolisonsa Viivin häitä. Tervetullutta vaihtelua treeniviikonloppuarkeen. Kihlakuva ja hääkeppiselfie.

Treenipuolella asiat ovat siis aivan hyvin, koska suurempia taukoja ei muun muassa sairauksien takia ole tarvinnut pitää. Jarnon valmennuksessa on hyvä olla, sillä meillä on pääsääntöisesti samanlainen harjoittelufilosofia. Kehitystäkin tapahtuu. Altaassa on tullut selkeää edistymistä, jonka voi todeta sekä vedoissa (50m / 100m / 200m) että tonnin testissä. En olisi vielä jokin aika sitten uskonut, että satkun vedot voin uida niinkin kovaa kuin mitä ne jo nyt menevät. 🙂

Altaassa olen saanut opastusta myös Sebastian Dannbergiltä. ’Seba’ on erittäin tuttu monelle pääkaupunkilaiselle triathlonistille, sillä hän antaa sekä yksityisopetusta että vetää erilaisia ryhmäuinteja triathlonisteille. Tatun kanssa otettiin kaksi yksityistuntia alkutalvesta, joissa myös uinnit videoitiin. Yksityistunnit ja videointi ovat auttaneet todella paljon omien vahvuuksien ja heikkouksien tunnistamisessa. Etenkin heikkouksien löytäminen on kehittymisen kannalta tärkeää ja annankin erittäin suuren painoarvon omassa kehityksessäni Seban kanssa käymillemme uintitunneille. Seban ohjeistukset ja Jarnon tiukat uintitreenit tuottavat tulosta, joka toivottavasti näkyy myös kesällä avovedess Mitä enemmän altaassa on haasteita, sitä suuremmalla syyllä koen, että kannattaisi ottaa edes pari uinnin yksityistuntia. Kokenut uintivalkku näkee heti missä ovat suurimmat haasteet ja auttaa niiden korjaamisessa.

Syötykin on hyvin: muun muassa blinejä, Zakuska-lautasen anteja ja lihavarrasta. Kihlapäivän illallispaikaksi valikoitui venäläinen ravintola Saslik. Ruoka oli aivan mielettömän hyvää, seuraavaa kertaa odotellessa nousee vesi kielelle pelkästään katselemalla pakollisia ruokakuvia. Vinkiksi Saslikiin menijöille: pyytäkää omaa rauhaa = voitte saada oman kabinetin omalla tarjoilijalla. Puitteet olivat yleiseen ravintolasaliin verrattuna aika paljon paremmat.

Uusia treeniapulaisia löytyy myös kotoa. Garminin Vectorit tuli hetki sitten hankittua, joten pyörätreenit tehdään jatkossa pääasiassa wattiperusteisesti. Team Focus Ladiesien valmentaja Pasi Ahlroos antoi minulle myös rullat kotiin vietäväksi, joiden kanssa pitäisi pari kertaa viikossa pyöritellä oikean pyöritystekniikan löytämiseksi. Uutta fillaria Larunpyörässä mitoitettaessa kävi hyvinkin selväksi etenkin vasemman jalkani pyöritystehottomuus. Oikea pyöritystekniikka on hienosäätöä, mutta loppujen lopuksi ”ilmaisia” watteja. Mikäli tehokkaampi pyöritystekniikka antaa minulle lisää watteja ilman hikeä tai toisaalta katsottuna vähentää kuluttamaani energiaa, olen tyytyväinen. 🙂

Arkeen kuuluu myös triathlonkurssilaisten juoksuopetusta tiistaisin ja joskus pääsen vetämään heille lauantaiaamun spinningtunteja. Meidän vähän yli parinkymmenen hengen treeniryhmä on tosi kiva. Porukka on tosi hauskaa ja tuntuu, että heidän kanssa hitsautuu koko ajan paremmin yhteen. Treenejä odottaa jo ennakkoon, että pääsee vaihtamaan kuulumiset ja kyselemään treenien etenemiset. Mirka suunnittelee meidän juoksuharkat, minä juoksen kurssilaisten mukana ja Tatu vetää harkat = hyvin toimiva combo! Tiistain myllytreenit ovat todella rankkoja ja ainakin itse tulee vedettyä ne aina päätyyn asti. Mikä on toisaalta tarkoituskin ja ryhmässä aina innostuu!

Ensimmäiset kisat ovat vielä kaukana (sunnuntaina 3.5. Ironman 70.3 Pays d’Aix), mutta kyllä tässä kieltämättä alkaa jo jännitys kohota. Ranskassa kisattava puolikas on vasta harjoittelua Frankfurtin Ironmania varten ja etenkin sitä kisaa ajatellessani ilmestyy perhoset vatsaan. Kauhulla odotan mitä päivä tuo tullessaan, mutta toisaalta odotan malttamattomana, että heinäkuu lähestyisi vähän nopeammin. Vaikka treeni selkeästi tuottaa tulosta ja olemme sekä Jarnon että Tatun kanssa hioneet kisasuunnitelmaa ja –tavoitteita jo kauan, niin täytyy muistaa pitkän päivän realiteetit: mikä tahansa voi mennä pieleen ja pettymyksiin täytyy valmistautua jo etukäteen. Otetaan päivä vastaan sellaisena kuin se tulee, sillä uusia kilpailuja ja mahdollisuuksia tulee kyllä eteen.

Triathlonluolassa traineri pyörii monta kertaa viikossa. Ollaan ostettu myös levytanko ja painoja 50kg asti; löytyy sieltä jumppapallo (kiitos anoppini) ja corenurkkauskin.

TriathlonSuomen blogisivut uudistuvat ja minulla on vielä työn alla siirtää vanhoja kirjoituksiani tänne uuteen. Päivityksen myötä myös sähköpostilistat ovat kadonneet. Mikäli siis haluat lukea kuulumisiani, voit tilata minun blogini sähköposti-ilmoituksen oikean puolen sivupalkista 🙂