Kisoja tekemässä
Viikonlopun Finntriathlon Vierumäellä en ollut kisaamassa, vaan talkoilemassa. Edustamani seura oli pyydetty mukaan kisojen talkoisiin ja tartuin tilaisuuteen. Talkootyö on elinehto kilpailuiden järjestämiselle ja urheiluseurojen toiminnalle. Ja kokemus on osoittanut, että talkoolaisia ei koskaan ole liikaa tapahtumissa. Kilpaillessa ei yleensä tule kiinnitettyä huomiota järjestelyihin, ellei jotain ole niissä pahasti pielessä. Tässä postauksessa käyn läpi sen, mitä kaikkea yksittäisen talkoolaisen päivään Vierumäellä kuului.
Kilpailuiden järjestämiseen vaaditaan yllättävän paljon työtä. Vierumäen kilpailun infraa alettiin rakentamaan torstaina ja rakentaminen jatkui vielä perjantaina. Useampi sata metriä metalliaitaa, liikenteenohjauksen tolpat, uimapoijut, matot rantautumisalueille, juoksureitin kalkkiviivat, lippusiimat yms. Mitä enemmän on talkoolaisia, sitä nopeammin kaikki rakentaminen sujuu. Rakennustalkoisiin ehdin mukaan vasta perjantaina, jolloin rakennettiin pyöräreitin alkuosa Urheiluopistontielle asti. Rakennustalkoissa tulee hyvää hyötyliikuntaa, kun traktorin kärryyn kuormaa liikenteenohjaustolppien jalat (10-20kg/kpl) käsin ja levittelee kuorman reitille. Kisapäivänä tulin töihin hieman aamukahdeksan jälkeen ja kotiin lähdin melkein 13 tuntia myöhemmin.
Tuon 13 tunnin aikana ei hiljaisia hetkiä juurikaan ollut ja tarvitsemani kymmenminuuttiset lepotuokiot oli ajoitettava tarkasti, ettei talkoilu kärsinyt. Helteinen päivä teki hommiin oman lisämausteensa, eli ruuhkautti juomapisteitä. Kisapäivän aamulla lakaisin vaihtoalueelta isompia roskia pois ja pyöräreitin alun kapeamman ja aidatun osion varrelta lakaisin mutkista vähätkin hiekat pois turvallisuuden parantamiseksi. Aamuun mahtui myös varustesäilytyksen auttamista sekä pöytien kantamista kilpailutoimistoon. Seuraavaksi tulikin hälytys auttamaan vaihtoalueen juomapistettä, kun ensimmäisen lähdön uimarit rantautuivat. Tuon työkeikan jälkeen pikainen lounas, jota syödessä päädyin myös Antti Hagqvistin tekemään livelähetykseen. Lounaan jälkeen olikin jo kiire huoltopisteelle 3, eli golfkentän takana olleelle 2/7 km huoltopisteelle. Siellä meno oli varsin hektistä useamman tunnin ajan, kun lähes kaikki kisaajat halusivat vettä. Kädet meinasivat loppua kesken isompien ryppäiden tullessa. Kun viimein kiire hellitti, niin pienen tauon kautta päivän rankimpaan hommaan, eli vaihtoalueen purkamiseen. Helteisen päivän jälkeen pyörätelineiden purku ja pakkaus kontteihin, metalliaitojen niputus sekä tarrojen irroitus jokaiselta pyöräpaikalta. Paljon yksinkertaista hommaa ja kantamista. Aktiivisuusrannekkeen mukaan kyseessä oli tämän vuoden aktiivisin päivä, kun askelia kertyi 28000, eli matkassa mitattuna reilusti yli 20km.
Kaikenkaikkiaan talkoopäivä oli raskas ja hikinen, eli aivan kuten kilpailijoidenkin päivä. Mutta talkooporukan henki ja Finntriathlonin väen kokemus kilpailujen järjestämisestä teki sen, että raskaasta työstä huolimatta homma oli kivaa ja kilpailu vietiin kunnialla läpi. Suosittelen kisatalkoisiin osallistumista kaikille mahdollisuuksien mukaan. Ilman talkoolaisia ei ole kilpailuita. Talkootyö on seuroille tärkeää myös taloudellisesti, kun sponsorirahaa ei ole liikaa tarjolla. Valitettavan usein talkoisiin osallistuminen on muutaman aktiivin harteilla, mikä ei ole pidemmän päälle toimiva ratkaisu. Talkoolaisten määrä tuntuu olevan ongelmana, oli seura minkäkokoinen tahansa. Esimerkiksi Jyväskylän pyöräilyseura rikkoi juuri tuhannen jäsenen rajan, mutta lähestulkoon kaikki seuran tapahtumat talkoilee sama 10-20 ihmisen porukka. Pidemmän päälle talkoolaisten puute uuvuttaa ne vähätkin aktiivit ja toiminta hiipuu. Parhaimmillaan talkoot ovat kuitenkin mukavaa yhteistä tekemistä ja pitävät seuran toiminnan virkeänä, sekä mahdollistavat runsaat treenivuorot talvikaudella.
Talkoista palautumiseen on mennyt useampi päivä, kun aivovamman myötä tullut väsyvyys tuo päiviin oman mausteensa. Pari edellistä päivää on mennyt 10-11h yöunilla ja neljillä 10-15min torkuilla päivän aikana, mutta pikkuhiljaa olo on mennyt virkeämmäksi. Lihasjumeja päivästä tuli myös, mutta niitä tulee ja menee. Hyvää triathlonkesää kaikille!