Siedätetty
Olen allerginen monille siitepölyille ja ehkä pahin yksittäinen ryhmä on ollut heinien siitepöly. Tämä on hieman ongelmallista, kun triathlonissa kisakauden pääkisat ovat pahimpaan heinäaikaan keskellä kesää. Muutama vuosi sitten lääkäri ehdotti siedätyshoitoa ja tartuin tarjoukseen. Nyt 1080 tablettia ja kolme vuotta myöhemmin hoitojakso on ohitse. Viimevuosi oli heinäaikaan jo huomattavasti helpompi, mitä edelliset vuodet. Ennen hoidon aloitusta heinäaikaan kilpaileminen aiheutti varsin rajun kuuloisia oireita. Eräs tempoajoviikonloppu Turun suunnalla meni varsin hiljaisena, kun lauantaina peltojen keskellä ajettu kymppitempo vei äänen ja kipeytti kurkun. Loppuilta meni mynthoneita kaksin käsin kiskoen. Seuraavan päivän 30km tempo ajettiin myös maalaismaisemissa ja maalissa hädintuskin kuului pihinää. Triathlonkisoissa aivan yhtä limitille en ole itseä vetänyt pahimpaan heinäaikaan, mutta kyllä pientä oireilua on silti ollut.
Heinäsiedätyshoito on helpoimmasta päästä käytännössä. Tablettimuotoinen siedätys ei vaadi jatkuvaa ravaamista sairaalassa, toisin kuin pistosmuotoiset siedätykset. Sairaalakäyntejä taisi tuon kolmen vuoden aikana olla neljä tai viisi. Tuosta osa oli jokavuotisia kontrollikäyntejä ja pari alkuvaiheen käyntiä. Ensimmäinen siedätysnappi otettiin valvotuissa oloissa, koska vahva allergeeninappi kielen alle laitettuna aiheuttaa lähes jokaiselle jotain oireita. Rajuimmillaan voi tulla anafylaktinen reaktio, minkä takia aloituskerta on sairaalassa. Allekirjoittanut selvisi muistaakseni ihottumalla ja kutinalla, kuten suurin osa muistakin. Ja nuokin oireet lievittyivät parin viikon käytön jälkeen. Pitkäaikaisempia sivuvaikutuksia hoidolla tosin oli. Ristikkäisallergiat nimittäin ovat vahvistuneet, minkä takia joudun paljon tarkemmin katsomaan, mitä suuhuni laitan. Pähkinät, eksoottiset hedelmät ja paprika muunmuassa ovat kieltolistalla. Ennen siedätyshoitoa pystyin syömään pähkinöitä pieniä määriä oireetta pahimman siitepölykauden ulkopuolella. Nyt kun siedätys on päättynyt, niin pitää jossain vaiheessa taas kokeilla. Tosin kokeilu mennee syksyn puolelle, koska allergiakausi on nyt jo aluillaan.
Viimevuosi oli heinäkaudelta niin paljon helpompi, että tältä vuodelta on kovat odotukset. Heinien ei pitäisi enää jarruttaa kisasuorituksia kesäkaudella. Toisin sanoen koneesta saa sen 100% irti entisen 80-90% sijaan. Hoitoprosessi oli pitkä, mutta kaikki allergikot voivat varmasti allekirjoittaa väittämän, että on se sen arvoista, kun pääsee oireista eroon.
Sitten muita kuulumisia. Treenit eivät tällähetkellä kulje, koska on/off-flunssa teki jo toisen comebackinsa maanantain kevyen 5km juoksun jälkeen. Kolmas flunssaviikko siis menossa ja lääkäriaika hakusessa. Nyt niinsanotusti v**uttaa. Upeat kelit, eikä mitään voi tehdä.
PS. Osallistukaa edellisen postauksen kisaan ja muistakaa kommentteihin laittaa myös kengänkoko, että saan arvottua oikeankokoisia sukkia osallistujille 🙂