Kanarian leiri
Kauan odotettuun kauden avaukseen Etelä-Afrikan Ironmaniin on enää muuta päivä ja kaikki näyttää erittäin hyvältä. Palataan silti hetkeksi viimeisen kuukauden tapahtumiin.
Helmikuun loppu ja maaliskuun alku vierähti aurinkoisissa tunnelmissa Maspalomaksessa Gran Canarialla. Reilun 3 viikon leiri onnistui melkein täydellisesti. Tarkoitus oli ajaa reilusti pyörää ja tehdä reippaita yhdistelmäharjoituksia.
Ensimmäiset päivät menivät totutellessa taas ulkopyöräilyyn ja uuteen pyörään. Oli suuri ilo päästä ajamaan ensimmäiset metrin Cervelon P5 triathlon-tykillä. Pyörä ja asento tuntui heti alusta erinomaiselta eikä valituksen sanaa ollut. Etenkin sivutuulessa aerodynaamisesti muotoiltu runko vei leijan lailla eteenpäin.
Totuttelun jälkeen törmäsin saarella savolaisiin triathlonisteihin Juuso Kutvoseen ja Matti Hurulaan. Näiden herrojen kanssa tuli sitten pari viikkoa seikkailtua ympäri saarta. Yleensä ehdittiin jopa valoisan aikaan hotellille, mutta muutaman kerran jouduttiin suunnistaman kuun valossa majapaikkaan.
Leirin ns. avaintreeneinä olivat im-vauhtiset yhdistelmät, missä alkuun 2-3h im-wattista pyörää ja päälle 12-28 km kisavauhtista juoksua. Näitä tein yhteensä kolme ja joka kerta matkan olivat hivenen pidemmät. Erityisesti viimeinen yhdistelmä aivan leirin loppupuolella kulki erinomaisesti, vaikka alla oli jo 3 viikkoa reipasta tekemistä.
Takaisin Suomeen lensin 19.3. tasan kolme viikkoa ennen kisaa. Heti kotiin palattua oli edessä jännät paikat. Nimittäin menin röntgeniin ja ortopedin vastaanotolle kuulemaan saanko kisata Afrikassa. Veneluu oli luutunut, lastan sai ottaa pois ja ruveta taas treenaamaan normaalisti.
Palautellessa kinttuja leirin rasituksesta oli hyvää aikaa opetella taas uimaan. Kävin Kanarialla muutaman kerran uimassa varovasti rannelättärin ja vahvan teippauksen avulla. Näitä muutamaan uintia lukuunottamatta 2 kk uintitauko kyllä tuntui pahalta. Kahden viikon aikana Suomessa kävin uimassa 10 kertaa. Vaikka ensimmäisinä kertoina liikkuminen vedessä oli vain lähinnä uintia muistuttavaa, viimeiset uinnit liikahtivat jo mallikkaasti ja olen aika varma että ehdin uinnin cutoffiin.
Pyörän ja juoksun osalta leirin jälkeinen pari viikkoa meni kevyissä merkeissä. Pääsiäisenä tosin tein molemmissa viimeisen valmistavan harjoituksen. Juoksun sai tehtyä ulkona juoksemalla tuttua Herwoodin kierrosta. Pyöräilemään ulos en uskaltanut, mutta onneksi pääsin Ilmon laboratorioon polkemaan virtual-trainerilla tulevan kisareitin.
Sunnuntaina 3.4. viikko ennen kisaa oli viimein aika lähteä kohti kisapaikkaa. Reilun vuorokauden matkustuksen jälkeen päästiin perille. Suureksi yllätykseksi kaikki laukut tulivat myös perille. Pitkän matkustuksen jälkeen kokosin pyörän eilen, mutta lenkille asti en jaksanut lähteä. Tänään heti aamusta lähdin kahden naapurissa asuvan tšekkiläisen nistin kanssa valloittamaan kisareittiä. Reitti on maisemiltaan todella upea ja maastoltaan mukavan vaihteleva. Tuuli on ainut, joka voi tehdä sunnuntaista raatelevan kokemuksen. Tänäänkin mennessä keskari oli alle 25 ja takaisin reilusti yli 40, watit molempiin suuntiin samat.
Hetken kuluttua olisi tarkoitus mennä katsomaan onko meri uintikunnossa. Loppu viikko ennen kisaa meneekin tuttua kaavaan noudattaen. Muutama kevyt treeni joka lajissa, runsaasti lepoa, hyvää ruokaa ja paljon juomaa.
Sunnuntaina kisa starttaa minun osaltani klo 6:45 eli 7:45 Suomen aikaa. Livetulokset löytyy Ironmanin sivuilta. Toivotaan, että tuuli on hivenen leudompi kisassa kun tänään.