Kasnäs Triathlonin perusmatka
Kisakausi jatkui Joroisten jälkeen Kasnäsin perusmatkalla, joka toimi samalla valmistavana kisana Otepään Ironman 70.3 kisaan ensi viikonloppuna. Matka oli uintia lukuunottamatta puolet puolimatkan reitistä, eli yhteensä 1500m uintia (aikaan 21.22), vajaa 45km pyöräilyä (aikaan 1.06.35) ja juoksua noin 10.5km (aikaan 40.55) eli yhteensä vaihtojen kanssa 2.11.58 ja sillä irtosi tässä kisassa ensimmäinen sija noin viiden minuutin erolla seuraavaan!
Vatsa oli hieman sekaisin ennen kisaa, kun se torstaina alkoi tökkiä ja painokin pomppasi 2-3kg verran ylöspäin kuten ennen HCR, samat oireet nytkin. Tosin kevyttä hölkkää pystyin la-aamusta kokeilemaan, joka onnistui kohtuudella. Lämpöä kisan aikana oli ehkä se 22-23C, puolipilvistä ja ajoittain aurinko paistoi. Joskus klo 20 aikaan auringon alkaessa paistaa enemmän, lämpötila nousi heti 25C auton mittarissa 😛 hippusen liian lämmin omaan optimiin, mutta kyllä tuolla pärjäsi hyvin pilvien kanssa ollessa 🙂
Uinti meni siten ihan mukavasti ennakkoon nähden. Aloitin rauhaksiin ja katsoin, miten kroppa alkaa toimia. Ei tullut ongelmia, joten ensimmäisen kierroksen peesattuani toista kisaajaa, nousin kärkeen ja läksin omille teille (3 kierroksen uinti – ehdottomasti hyvä asia, koska yleisö lähellä ja muut kilpailijat näki hyvin!). Vähäinen sinileväesiintymä veden alla ei haitannut, eikä tuonut mitään oireita. Suolaisuuskaan ei meressä haitannut. Uinnista nousin kärjessä, ero taakse oli noin 30s ja pahimpaan kilpakumppaniin oli eroa noin kolmen minuutin verran.
Pyörällä kulku oli kelvollista ja P2 sai hyvää kyytiä alkumatkasta, kun puolet matkasta tultiin myötätuuleen reipasta neljää kymppiä, ja takaisin sitten vastaiseen hitusen hitaampaa… Reitti oli erittäin kaunis saaristolaismaisema, jossa oli käytännössä pelkkää ylä- tai alamäkeä, tasaista ei ollut juurikaan. Toisaalta satulasta pystyi ajamaan käytännössä koko reitin, joten ei se vaikea ollut – kumpuileva maasto sopinee itselle kuitenkin hyvin. Reitillä olleen ympyrälenkin takia ei takaatulevia näkynyt missään vaiheessa, joten pienessä epätietoisuudessa sai mennä sen suhteen – tiesin kuitenkin takaa tultavan mahdollisesti kovempaa kuin itse ajan, joten ketjua sai pitää kireällä.
Pyörän lopulla näin Jarnon juoksemassa puolimatkan ensimmäistä juoksulenkkiä selvässä johtoasemassa, näytti ihan kuin oltaisiin kevyellä lenkillä – myöhemmin selvisi, että vauhti tosiaan taisi olla kevyen lenkin vauhtia pienien ongelmien takia…
Juoksuun lähtiessä oli ihan hyvät fibat, ja melko pian sain tietää eron 2,5min suuruiseksi kun kaveri tuli pyörällä vastaan itse juosten toiseen suuntaan. Ihan kauheasti en halunnut nostaa vauhtia vatsan takia, ja muutenkin vähän painoi, vaikka jaloissa tuntui ihan hyvin voimaa olevan. Onneksi ei siis mennyt kirikisaksi, vaan sai mennä melko tasaisella mukavuusalueen effortilla, vauhti pysyi melko hyvin nelosen molemmin puolin, vaikka paluumatka olikin vastaiseen juoksemista, joten nousujohteisesti pystyi juoksemaan kun uskalsi vähän kiristää ja ero kasvoi loppua kohden viiteen minuuttiin.
Maalissa mitali kaulaan ja siitä sitten kylpylään muutamien kilpakumppanien tultua maaliin – teki kyllä kylmäallas, terapia-allas, höyrysauna jne hyvää! 🙂 Sen jälkeen ruoka, joka upposi ihan kohtuu hyvin 2h kisan jälkeen, joka ei ole ihan tyypillistä – mitä pidempi matka, sen huonommin ruoka uppoaa kisan jälkeen. Isot kiitokset siis kisajärjestäjille, ehdottomasti käymisen arvoinen paikka koko Kasnäs, ja kun siihen yhdistää triathlonkilpailun hyvillä järjestelyillä, niin mikäs sen mukavampaa!
Se onkin jo huomenna nokka kohti Viroa, kun edessä on elämän ensimmäinen triathlon-kilpailu ulkomailla! :))