Vakavasti, mutta ei tosissaan
Lauantaina lunastan lupaukseni. Onneksi vain itselleni. Paikoin varsin päämäärätön treenaaminen siivittää minut Joroisten lähtöviivalle. Edessä on ensimmäinen tavoitteeni. Tai oikeastaan toinen, sillä kävin sprinttaamassa Kiskossa viime kesänä – ja jäin koukkuun. Lopullinen haaveeni (en uskalla vielä sanoa tavoite) on julistaa jonain toivottavasti kauniina päivänä olevani Teräsmies. Mutta siihen ei pelkkä haaveilu riitä. Valmistautuminen on ollut…