Tulevaisuuden suunnitelmia ja tavoitteita
Hei!
Olen 27-vuotias espoolainen urheiluhullu, diplomi-insinööri, tutkija, hyvän ruoan ja juoman ystävä, analyyttinen, määrätietoinen sekä työtä pelkäämätön triathlontreenaaja. Käytän (liian) paljon ajastani tutkiessani triathlonvarusteita, treenisuunnitelmia, uintitekniikoita ja mitä ikinä mieleen tulee triathlonin saralla. Blogissani aion kirjoittaa varusteista, niiden valitsemisesta, omasta treenaamisestani ja ehkä jopa uskallan antaa treenivinkkejä.
Triathlontausta
Olen harrastanut koko ikäni kaikenlaista urheilua ja kokeillut monia lajeja. Tykkään testata rajojani ja laittaa kroppani likoon äärimmäisyyksiä tavoitellessa sekä nautin urheilusuorituksen jälkeisestä väsymyksestä ja euforisesta tunteesta. Kun alkuvuodesta 2011 kaverit kysyivät lähdenkö mukaan puolimatkan triathlonille seuraavana kesänä, ei vastausta tarvinnut miettiä sekunnin murto-osaa pidempään. Taustaa kestävyysurheilusta ei ollut, mutta kyllähän sitä nyt aina tuommoisen suorituksen voi käydä kärsimässä. Jälkeenpäin on helppo sanoa, etten tiennyt yhtään mihin olen ryhtymässä ja minkälaisen muutoksen elämään tämä yksi valinta toi.
Kaikki ei tietenkään mene aina suunnitelmien mukaan ja ensimmäinen suunniteltu triathlon jäi väliin nilkan hajoamisen takia. Onhan ne lupaukset lunastettava ja seuraavaksi suunnitelmiin otettiin kesälle 2012 Joroisten puolimatka. Nilkka leikattiin kuntoon (vuoden viiveellä) alkukeväästä ja siitä lähti sitten treenaaminen kohti ensimmäistä triathlonia. Kestävyysurheilua en ollut aikaisemmin harrastanut muutamia yksittäisiä suorituksia lukuun ottamatta, joten yksinään pitkät treenit eivät olleet tuttua aluetta. Treenitunteja ei kertynyt kovin paljoa ja Joroisille lähdettiin tavoitteena päästä maaliin. Uinnin, pyöräilyn ja kahden tunnin tuskaisen juoksun päätteeksi kello näytti aikaa 5:57:55. Maalissa itsensä ylittämisen tunne pääsi valloilleen ja en meinannut saada onnenkyyneleitä loppumaan. Kavereita nähdessä maalialueella puheet kääntyivät nopeasti täysimatkan triathloniin. Ei pienintäkään epäilystä, etteikö seuraavana vuonna tähdätä 226 km matkalle.
Treenimäärät lähtivät hiljalleen kasvamaan seuraavan talven aikana ja kunto lähti nousuun. Kesällä 2013 Joroisten puolimatkalla pystyin jo tekemään ehjän suorituksen päätyen aikaan 5:18:52. Seuraavana haasteena oli loppukesästä Kööpenhaminan Ironman. Valmistautuminen sujui kohtalaisen hyvin, mutta kunto ei kuitenkaan ollut vielä täysin kohdallaan Ironmania varten ja juoksu meni jälleen kevyeksi hölkkäilyksi, kun ei saanut mitään enää puristettua irti kropasta ja vatsa laittoi vastaan tankkaamisen kanssa. Loppuaika oli kohtuullinen, mutta ei tyydyttävä 11:03:17.
Tulevaisuuden tavoitteet
Vuoden 2014 päätavoite on Frankfurtin Ironman, jossa lähdetään tavoittelemaan kymmenen tunnin alitusta. Tavoite tulee olemaan varmasti haastava, mutta talven treenit ovat menneet hyvin ja mies on ollut pääasiallisesti terveenä. Jos kaikki menee suorituksen osalta nappiin, pitäisi tavoite olla saavutettavissa. Muita suunniteltuja kisoja tälle kesälle ovat Vantaa Triathlon sekä Espoo Rantamaraton. Kisakalenteri ei siis ole vielä täyteen ängetty ja todennäköisesti muutama tapahtuma lisää otetaan loppukesälle. Harkinnassa on ollut täysimatkan SM-kisat Nastolassa, mutta tarkastelen Frankfurtin jälkeen fiiliksiä toisen pitkän suorituksen tekemisestä kesän aikana. Olen ilmoittautunu myös ensi viikonlopun Helsinki City Runille, mutta se saattaa jäädä väliin pienen jalkavaivan takia. Katsotaan lähempänä mikä on tilanne ja saatan tulla vain hölkkäilemään, jos jalka ei vielä kunnon kisaamista kestä. Joroisten puolimatkalle olisin mieluusti lähtenyt, mutta se on kaksi viikkoa Frankfurtin jälkeen ja en usko, että kroppa ehtisi palautumaan kisakuntoon siinä ajassa.
Olen jo laittanut tavoitteen myös ensi vuodelle, ei enempää eikä vähempää kuin paikka Konassa, täysimatkan maailmanmestaruuskilpailuissa. Tavoite on haastava, mutta uskon sen olevan mahdollinen kovalla treenaamisella ja pienellä kisaoptimoinnilla. Voi hyvin olla, että ensi vuonna suunnataan Euroopan ulkopuolelle kisaamaan helpomman qualifoitumisen perässä. Hyviä vaihtoehtoja ovat ainakin Etelä-Afrikka ja Meksiko. Mutta ei mennä vielä asioiden edellä ja kilpaillaan nyt ensin Frankfurtissa ja tehdään sitten tarkemmat suunnitelmat ensi vuodelle.
Pitkän talven jälkeen alkaa jo odottamaan monituntisia pyörälenkkejä maakuntiin. Toivottavasti on aurinkoa luvassa ja nautinnollisia hetkiä jätskitaukojen kera. Jos törmäätte minuun jossain tapahtumassa, tulkaa ihmeessä moikkaamaan ja juttelemaan!