Maraton lähestyy!

Alle kolme viikkoa Amsterdamin maratoniin! Viikko sitten juoksin testijuoksuna puolimaratonin Espoon rantamaraton-tapahtumassa (tulokset). Sain keväällä HCR:ssä juostusta puolimaratonin loppuajasta nipistettyä melkein kolme minuuttia pois. Kehitystä on siis juoksussa tapahtunut kesän aikana, mikä on tietysti ainoa mahdollinen suunta.

Puolimaratonin 2/3 eli noin 14km sujui hyvin. Juoksu oli helppoa ja kevyttä – ainoana miinuksena voisin sanoa takaisin ylös pyrkivät juomatankkaukset. Koska vatsa alkoi oireilla jo 7km jälkeen tiesin, että olin lähtenyt taas vähän turhan kovaa liikenteeseen. Onneksi puolimara on niin lyhyt matka, että siinä ei kauaa joudu vatsaongelmista kärsimään. Lähdin juoksemaan tuollaista 4.35 kilometrivauhtia ja aika tasaisesti siitä pidinkin kiinni (tai pikkuisen nopeammasta tahdista). Maasto toi omia haasteitaan tietyn kilometrivauhdin pitämisessä ja siitä johtuen kilometriaika vaihteli 4.20-4.40 välillä tiettyjen reittipätkien osalta.

Tatu oli vastassa ensimmäisen kerran 5km merkin kohdalla. Appivanhempani ovat käyneet kaikissa pääkaupunkiseudun tapahtumissa kannustamassa (sekä tietysti Joroisilla) ja tällä kertaa oli mukana myös muita sukulaisia – puhumattakaan reitin varrelle raahautuneista ystävistä ja tutuista. En voi tarpeeksi osoittaa kiitollisuuttani siitä, että reitin varrelle tullaan kannustamaan vaikka minua näkyy vain muutamien sekuntien ajan. On aina mahtava tunne kuulla oma nimi ja saada kannustusta omilta tukijoukoilta. Kiitos siis siitä, että kerta toisensa jälkeen annatte ekstravoimia reitin varrella.

Ennen juoksua minulla ei ollut selkeää tietoa siitä, kuinka kovaa minun tulisi lähteä juoksemaan. Tatu sanoi, että ihan maksimissaan 4.35 kilsoja (4.30-4.35 oli hänen ohjeistuksensa) ja sinnehän ne painuivat, kuten aiemmin mainittu. Keskimääräinen kilometrivauhti oli 4.33 21.1 kilometrin matkalla tuottaen loppuajan 1.35.33. Minun oli vaikea luottaa erilaisten laskurien antamaan tavoitepuolimaratonvauhtiin (jotka antoivat juurikin tuon 4.33 kilsavauhdin), koska se tuntui niin hurjan kovalta. Olen jo muutamien viikkojen ajan juossut paljon Z1-lenkkejä, kun valmistaudun maratoniin. Toki seassa on ollut vetoja ja kovempia 4-5minuutin juoksupätkiä, jotka ovat antaneet eri tyyppistä ärsytystä kuin tasainen Z1-junnaus. Treeneissä kovemman vauhdin ylläpitäminen on kuitenkin tuntunut raskaalta ja juoksu tukkoiselta ja näiden tuntemusten vuoksi 4.33min/km vauhti hirvitti. Kannatti kuitenkin luottaa omaan kuntoon ja lähteä juoksemaan tavoitevauhtia.

Olen viime viikkojen ajan saanut juoksukoulussa paljon palautetta siitä, että en nosta kantapäätä tarpeaksi korkealle. Juoksutekniikkani on ollut ”ihan sekaisin” lenkeillä, kun olen vain miettinyt kaikkia virheitä, joita juoksussa teen ja niiden korjaamista. Alla olevassa kuvassa on menossa jo ~18km ja vieläkin jalka nousee noin hienosti. Ehkäpä lenkeillä käytetty ajatustyö on tuottanut tulosta ja juoksu on muuttunut taloudellisemmaksi.

Maratonille minulla on jo valmentajani antama aikatavoite ja se hirvittää vielä enemmän kuin puolimaratontavoitteeni. Tulen niin droppaamaan loppumatkasta… nyt tuntuu siltä, että en ikinä voi juosta noin kovaa ekaa maratonia ja suoraan sanottuna pelottaa kuinka vaikeat viimeiset kilsat tulevat olemaan. Noh, no pain no gain ja tavoite on erittäin kirkkaana mielessä: Ironman Frankfurt. Siellä tulee olemaan vielä vaikeampaa kuin parin viikon päässä Amsterdamissa, joten otetaan tuleva koitos hyvänä henkisenä valmistautumisena. Kivun sieto ja itsensä eteenpäin pakottaminen erilaisten kipu- ja väsymystilojen alla on opittavissa oleva taito ja kysyy vain päättäväisyyttä.

Maratonin lisäksi meillä on edessä talvileiri Ironman Lanzaroten hengessä. Lähdetään Tatun kanssa 28.11 viikoksi Lanzalle treenaamaan. Pyörimme IM Lanzaroten kilpailukeskuksessa katselemassa miltä kisapaikat näyttävät ja ajelemme kilpailun pyöräreittiä. Ehkäpä joku päivä käydään siellä vaikka yhdessä kilpailemassa. Hotelliksi valikoitui erinomaiset arvostelut saanut Las Costas Puerto del Carmenissa. Mutta käydään nyt ensin Amsterdamissa kuolemassa maratonilla ja mietitään sitten lomaa!