Uuden kauden alku koittaa

Hei ja tervetuloa!

Kuten olen kertonut, pääosan blogista siemaisee varmaan treenipäiväkirja enemmän tai vähemmän (yleensä toivottavasti enemmän) tarkkana, mutta ihan mielenkiinnosta kirjoittelen sitten niitä näitä höpsyköitä mitä mieleen juolahtaa vaikka kuntotapahtumista, tuloksista, välineistä yms.

Vaikka elokuu olikin jo kilpailutonta kautta itselle ja ylimenokauden kautta lähdettiin peruskuntoa hakemaan, niin sittenhän kiireet painoivat sen verran päälle pitkittyneen flunssan kera, että erityisen kevyttä aikaa, uutta ylimenokautta, puski sitten syyskuulle.

Tässä lyhyttä yhteenvetoa syyskuun puuhailuista, johon kuului lähinnä uudestaan uima-altaaseen tutustumista, melko paljon prosentuaalisesti juoksua, jonkin verran kuntosalia ja muuta lihaskuntoa (mm. kiipeilyn uudestaan ottamista ohjelmaan) ja laskematon määrä tunteja kävellen. Maantiepyörä on odottanut ja odottanut seinällä hienossa purkissaan, josko olisi päässyt ulos, mutta olen ollut sen verran laiska, että se on jäänyt nyt sinne. Katsotaan, josko sitä vielä ulkoiluttaisin ennen lumien saapumista.

 

Vko 36 (flunssa alkoi loppuviikosta)

3x juoksua, yhteensä 45km kevyttä

2x10km kävelyä + 50km kävely rinkan kanssa suunnistaen

 

vko 37 (flunssa jatkui loppuviikolle)

10km juoksu radalla 38min10s + verryttelyt

2x5x5km kävelyä

1x seuran uintivuoro, 3100m kevyttä ja tekniikkaa

 

Vko 38

4x juoksua, yhteensä 42km, vain kevyttä

2x5x5km kävelyä

2x20min lihaskuntoa salilla

1x1h kiipeilyä

 

Vko 39

4x juoksua, yhteensä 26km, sisältäen 3*2km kovaa astman rasitustestejä varten

2x5x5km kävelyä

2x uintia, 3000m + 2200m, kevyttä ja tekniikkaa

2x1h kiipeilyä

 

Enpä muista, milloin olisin merkinnyt näin hatarasti treenejä ylös, mutta kun ei ole aina ollut mittariakaan mukana lenkillä, on mennyt spontaanisti kaverin mukaan lenkille, kiipeilemään ja on kävellyt aamuin illoin kouluun, niin mitäpä siitä jää merkittävää. Rentouttavaa.

 

Haluan korostaa ylimenokautta ja kuinka tärkeä se on niin fyysisesti kuin henkisesti. Vaikka jokainen on siitä kuullut, ei kukaan halua siihen sudenkuoppaan astua, että treenaa itsensä ulos pelistä jo ennen kuin se edes alkaa. Kuntoilijoiden ei ole tarpeen tehdä 12kk vuodesta sitä yhtä ja samaa, koska jossain vaiheessa monille iskee niin henkinen lama kuin myös fyysinen heikotus, vaikka kropassa ei näennäisesti ole mitään vialla. Se on vain uupunut, jos on koko kesän kiertänyt hölkkätapahtumista ja triathlontapahtumista toiseen, ilman useiden viikkojen, jopa kuukausien kevyttä jaksoa. Elimistö tarvitsee riittävästi pohjia, joiden päälle voidaan rakentaa sitä kuntoa. Sen takia peruskuntokausi onkin kuntoiljan ja myös ihan aktiivikilpailijan tärkein kausi, johon on syytä lähteä leväänneenä, virkeänä ja jokainen paikka täysin kunnossa – ilman ns. pk-kautta ei pysty vetämään seuraavan kevään ja kesän läpi kilpailuihin valmistavia kovia treeniviikkoja viikosta toiseen lyhyellä levolla. Kilpailukausi ei voi kestää ikuisuuteen, jopa koko kesän läpi kisaamisen läpiviemiseksi onnistuneesti vaatii tarkkaa seurantaa ja mahdollisesti keskikesän pidempää kevyttä jaksoa.

 

Jaksetaan me siis nyt kilpailukauden jälkeen pitää pieni breikki niistä touhuista, joita ollaan koko vuosi tehty ja tehdään jotain ihan muuta, ja aloitetaan puhtaalta pöydältä ja paikat ja mieli kunnossa kohti seuraavaa kautta!