Triathlonliiton leirillä Tahkolla.
Mukava viikonloppu huipuissa olosuhteissa Tahkolla on takana ja nyt pääsen kertomaan teille, mitä kaikkea me tällä kertaa siellä puuhattiin.
Leiri alkoi torstai-iltana lyhyellä juoksu- ja lihaskuntotreenillä. Se oli juuri sopiva setti pitkän matkustamisen jälkeen. Illalla mentiin vielä porukalla vesijuoksemaan puoleksi tunniksi, joten kevyt treenipäivä oli varsin onnistunut. Yksi näiden leirien parhaista puolista on se, että aina saa kaverin/kavereita myös vesijuoksemaan, eikä tartte tylsistyä yksin sen treenimuodon parissa ;).
Perjantai-aamu, kuten myös lauantai- ja sunnuntaiaamut, alkoivat aikaisin, kun altaaseen hyppäsimme jo seitsemältä. Vaikka oma arkirytmi ei ihan näin aikainen ole, niin uintitreenit kulkivat pääasiassa kivasti. Hetkittäin oli hankala irroittaa kropasta muutakuin peruskelaus-vauhtia, mutta onneksi ihan onnistuneita reippaitakin pätkiä sain uitua. Perjantain setti oli vähän pidempi neljän kilsan kelaus-treeni, jossa oli vaan pienissä määrin reippaampaa uintia. Lauantai-aamuna saikin sitten uida enemmän reipasta, kun painettiin useita 50m:n reippaita pätkiä ja niiden välissä vielä muutama rennon reipas 400m:n pätkä. Kiva uinti, jossa matkaa tuli n.3,5km. Sunnuntaina aamulla edessä oli ensin reilun mittainen verra tekniikkadrillien kera ja niiden jälkeen useampi 300m:n pätkä, joista aina eka satanen uitiin kovaa.
Perjantaina päivätreeninä oli hiihtoa. Keli ei ollut ihan kaikkein parhain, sillä lunta oli tullut jo yöllä ja pyry jatkui päivälläkin. Ladut eivät siis olleet ihan parhaassa terässä eikä luisto ihan kohdallaan, mutta hyvä pk-treeni tuli tehtyä.
Perjantai oli oikeaa triathlonistin unelmaa, sillä vielä iltapäivällä oli yhdet treenit edessä. Pyörä-juoksusetti sisällä oli just sopiva siihen kohtaan ja vielä sen verran jaksoi painaa, että lyhyistä reippaista pätkistä tuli reippaita. Juoksut otin aika kevyesti, koska tällä hetkellä mun pitää koittaa pitää ajatus mukana aina juostessa, kun askelta yritetään vähän muuttaa totutusta. Hiljalleen jalkavaivat alkavat siis helpottaa, mutta ihan vielä en mitään hirmuisia riemunkiljahduksia päästele.
Lauantaina aamun uinnin jälkeen päivän teemana oli pitkä treeni. Suunnattiin siis porukalla valloittamaan taas latuja. Tällä kertaa kelikin oli kohdallaan ja hiihto kulki sujuvammin kuin perjantaina. Yksi pidempi tauko pidettiin ja yhteensä mun mittariin matkaa tuli n.40km. Aikaa tähän meni reilun kolmen tunnin verran, joten vauhti on hyvinkin leppoisa. Mun hiihtotekniikka on tosiaan sen näköinen (ja tuntuinen..), että kauheasti en ole koskaan ladulla viihtynyt, mutta se mikä oli positiivista, niin lenkin keskisyke oli vain 137 (eli vähän vajaa 20 pykälää alle aer.kynnyksen)! Huonolla tekniikallakin saa siis tehtyä hyvän pk-treenin, kun vaan malttaa vähän mieltä.
Sunnuntaina päivätreeninä ennen kotiin lähtöä tehtiin taas sisällä pyörä-juoksutreeni. Ensimmäinen tunti meni pyöräillessä ja tokan tunnin aikana kävin juoksemassa 2x2km. Ensimmäinen pk-juoksua ja toinen maltillisesti kiihtyvänä. Jalat kyllä tuntuu edelleen liikkuvan juoksun edellyttämällä tavalla, sillä juoksu alkaa tuntua juoksulta vasta kun vauhti vähän kasvaa, mutta juoksukunto ei ihan ole pysynyt näitä juoksuttomia kuukausia samalla tasolla kuin aiemmin. Vähän kun saisi kilsoja alle, niin pääsisin nauttimaan kolmosella alkavista vauhdeista hieman pidempääkin…
Kaiken kaikkiaan leiri oli ainakin omasta mielestäni hyvin onnistunut ja oikeastaan kaikki treenit meni niinkuin pitikin. Meillä oli kiva porukka kasassa niin kokonaisuutena kuin tyttöjen kämpässäkin, joten viikonloppu oli kyllä mainio irtiotto arjesta :). Kiitos siitä mukana olleille!
