|

Kulunut kausi numeroina.

Nyt on yksi kausi treeniä ja kisakesä tältä erää valmiina, joten nyt ylimenokaudella on hyvää aikaa laittaa kulunut kausi nippuun. Ihan en yhteen tekstiin aio kaikkea mahduttaa, joten lähdetään liikkeelle siitä, mitä kuluneella kaudella tein ja minkä verran. Teksti tulee pitämään sisällään jonkin verran numeroita ja siksi haluankin muistuttaa, että ne tunnit ja kilometrit eivät todellakaan yksistään määrittele sitä, miten kauden aikana kehittyy ja miten kisat kesällä kulkevat!

Palataan ajassa viime syksyyn, josta kausi 2013-2014 alkoi. Syksyllä (eli elokuun puolenvälin tienoilla) kun kisat loppui, tein sellaisen pienen virheen, etten oikein malttanut pitää ylimenokautta. Pari viikkoa olin ”ylimenokaudella”, mutta todellisuudessa treenasin noilla viikoilla jo ihan kunnollisia määriä. Jälkeenpäin ajateltuna olisi kannattanut ihan oikeasti viettää ylimenokausi vähän fiksummin, sillä talven aikana muutamaan otteeseen tuntui, että taukoa treeneistä ei ole tullut aikoihin. Nyt en enää tee samaa virhettä, vaan ihan antaumuksella vietän kuukauden mittaisen ylimenokauden. Toki nytkin liikun jollain tapaa, harva triathlonisti kai ilman mitään syytä pystyy olemaan monta viikkoa harrastamatta mitään liikunnaksi luokiteltavaa! Eikä onneksi tarvitsekaan.

Varsinaisesti mun hieno treenipäiväkirja (perinteinen kynä ja paperi eli vihko) alkaa viime syksyn osalta syyskuun alkupuolelta. Joten ensin tarkastellaan tunteja syyskuulta toukokuun loppuun eli kisakauden alkuun.

Viime syksynä päätettiin, että uinti on se, jota pitää ehdottomasti eniten parantaa lyhyitä matkoja ajatellen. Uintikertoja tulikin sitten normaaliin viikkoon viisi, eikä kevyilläkään viikoilla uintimäärää hurjasti tiputeltu. Syyskuulta toukokuun loppuun uin n.530km, yhdessä viikossa keskimäärin hieman yli 14km. Altaassa olin siis taas pykälän verran enemmän kuin edellisenä vuonna, ja onneksi työn tuloskin näkyi kesällä järvessä. Kesän aikana tuli monen tutun kanssa puheeksi parantunut uintivauhtini, ja oon kyllä ihan rehellisesti sanonut, että ei se ilman työtä ole parantunut. Voi olla, että vähemmälläkin vaivalla olisin saman verran kehitynyt, mutta sitä on vaikea jälkikäteen arvailla. Ja toisaalta, oon oppinut tykkäämään uinnista tosi paljon ja altaassa on kiva olla, joten uintimäärä saa nousta edelleen. Vielä ollaan aika kaukana niin määrällisesti kuin vauhdillisestikin siitä, mitä haluaisin niiden joskus olevan ;).

2013-12-06 13.20.26

Pyöräilin läpi talven tuntimäärällisesti kohtuu paljon. Suurimpana syynä oli se, että kun juosta ei oikein voinut, niin paras ja helpoin vaihtoehto oli korvata iso osa treeneistä pyöräillen. Käytännössä tein paaaaljon ihan pk-treeniä pyörällä. Vaikka osa triathlonisteista kokee pyöräilyn talvisin  tylsäksi ja yksitoikkoiseksi, niin ihan en pysty samaa mieltä olemaan. Vaatii toki vähän viitseliäisyyttä ja vaihtoehtoja. Viime syksy ja talvi olivat niin lämpimiä, että ajoin muutamaa kuukautta lukuunottamatta maasturilla aika paljon työmatkoja. En tykkää ajaa enää lämpöasteiden laskettua pakkasen puolelle, enkä myöskään jäällä tai lumella. Joten niin pitkään kun on maa näkyvissä ja lämpötila nollan yläpuolella, niin maasturi oli käytössä. Sen lisäksi viikkoon kuului aina spinningiä ja useimmiten myös trainerilla ajoa. Mielenkiintoa sai lisää, kun kuskasi pyörän ja trainerin Pirkkahalliin tai Poltteelle. Talvikauteen mahtui pyöräilyä n.225 tunnin verran.

20140316_132611

Sitten juoksu. Ikuinen murheenkryyni. Ei siinä mielessä, etteikö se olisi kivaa, vaan siksi, että sitä pystyy tehdä kaikken vähiten. Valoitan ensiksi vähän taustaa niille, jotka eivät vanhaa blogiani lukeneet: oon juoksun osalta ollut aina todella herkkä kaikenlaisille vammoille, jotka ovat tulleet milloin mistäkin syystä. Useimmiten on syynä varmasti ollut liika rasitus, mutta joskus jälkeenpäin määriä ja rasitusta tarkastellessa en yhtäläisyyttä määrälle ja vammoille ole edes onnistunut löytämään. No jokatapauksessa, viime syksyn ja koko talven suurin ongelma oli toinen polvi, tuttavallisemmin juoksijanpolvi. Syksyllä vaivan ilmestyttyä (ei ollut eka kerta) ajattelin, että se menee ohi juoksemattomuudella. Olin pari kuukautta lähes kokonaan juoksematta ja sitten kun vähitellen palasin taas juoksulenkille, niin ei se vaiva ollut mihinkään kadonnut. Talvikuukaudet pitivät sitten sisällään juoksun osalta vain hyvin vähäistä lenkkeilyä ja reilusti tekniikkatreeniä. Välillä vaiva tuntui helpottavan ja välillä se taas meinasi tehdä ihan totaalisen paluun. Osittain voin kyllä syyttää hitaasta parantumisesta ihan itseäni, sillä jumppasin sitä aluksi aivan liian vähän. Ajattelin, että kyllä se juoksemattomuudella paranee. Mulla suurin syy vaivan olemassaoloon on laiska pakara, jolloin juoksu kuormittaa jalan etupuolta liikaa. Nyt on muuten keväästä asti jumpattu paljon ja onneksi tulevaisuus jalan suhteen näyttää jo huomattavasti paremmalta! Talvikauteen juoksua mahtui vajaan 19h verran. Kilsoja en tarkkaan laskenut, sillä tuntimäärä pitää sisällään myös ne monet tekniikkatreenit, jolloin kilsoja ei juuri kertynyt. Kuukaudessa juoksin siis keskimäärin vähän reilu 2h, joten ei ihme, että kauheasti luottoa oman juoksuvauhdin kehittymiseen ei talvella ollut.

Näiden lisäksi kävin koko talvikauden salilla, yleensä kaksi kertaa viikossa. Ajallisesti salitreeniin käytin n.1-1,5h viikko. Lisäksi talven aikana hiihdin pari kertaa, vesijuoksin satunnaisesti lyhyitä pätkiä ja sauvakävelin muutamaan otteeseen.

Kokonaistuntimäärä talvikaudelta on varmaan vähän vajaa 500h, jolloin keskimääräinen viikkotuntimäärä liikkuu n.13,5h tienoilla. Pääasiassa treenaan siten, että teen kaksi normaalia viikkoa ja niiden jälkeen yhden kevyen. Määrällisesti eroa normaalilla ja kevyellä viikolla on noin viiden tunnin verran.

Kesän kisakaudella tuntimäärät tippuivat aika reilusti alaspäin. Välissä sain toki tehtyä hyviä treeniviikkoja, mutta kisakaudella ei luonnollisesti ole tarkoituskaan keräillä tunteja kasaan. Kesäkuun alusta elokuun puoleen väliin asti uin n.40h ja reilut 90km, pyöräilin 64h ja juoksin n.13h. Keskimäärin uin n.8km/viikko, pyöräilin vajaa 6h vikko ja juoksin reilun tunnin verran viikossa. Pyöräkilsoja maanteillä on kertynyt tälle vuodelle n.2300km. Ihan kaikkia kilsoja en kyllä ole muistanut/jaksanut merkata ylös.. Kesällä tuntimäärät ovat liikkuneet 7-15 tunnin välillä, keskiarvo pyörinee jossain 11h:n tienoilla.

2013-09-17 10.53.25

Kokonaisuutena koko treenikausi oli onnistunut polviongelmaa lukuunottamatta. Ainoastaan tammikuun olin kipeänä (enkä sitäkään niin sairaana, ettenkö jotain pystynyt tekemään), mutta muuten en sairastellut juuri ollenkaan. Kevät oli allergian kannalta kamalin koskaan, mutta treenit sain tehtyä vaikka sitten vähän muunneltuna.

Määrät olivat läpi talven sellaisia, että niitä ei olisi kauheasti ollut enää varaa nostaa. Vaikka yhdistelmä n.30h töitä viikossa ja perusviikkojen n.15h treeniä ei paperilla kuulosta kummoiselta, niin oman rasituksen viikkoihin tuo se, että se aika minkä käytän töissä, seison ja kävelen kovalla alustalla lähes kokonaan. Vaikka muuten työ ei fyysistä olekaan, niin jalkojen palautumiseen seisominen vaikuttaa aika paljon. Lisäksi kun iso osa treeneistä kuluu uimahallissa, niin siirtymät sinne ja takaisin vievät yllättävän paljon aikaa. Normaali tunnin uintitreeni matkoineen kestää lähes 2h, joten viikossa kuluu pelkkiin uintitreenehin varsinaisten treenituntien lisäksi n.5h. Ja lihashuoltoon käytettyjä tunteja en ole edes laskenut, hieronnassa käyn jalkojen kunnosta riippuen 1-2 kertaa kuukaudessa ja omaa lihashuoltoa tulee viikossa ehkä parin tunnin verran talvisin. Kaikki nämä kun laskee yhteen, niin alkaa olla päivät käytetty ;). Nukkuminen on onneksi sen verran kivaa, että siitä en tule tinkimään. Läpi vuoden nukun lähes poikkeuksetta yhdeksän tuntia yössä. Joskus pärjää toki päivän tai pari vähemmällä, mutta paras olo on, kun sen yhdeksän tuntia saa nukkua.

2014-06-01 12.00.02

Huh, melkoisen pitkä tarina siitä kuitenkin tuli! Myöhemmin kasaan yhteen vielä kuluneen kesän ja kisakauden, eiköhän talvikauden treenit ole nyt riittävän hyvin tarkasteltu ja treenitunnit arkistoitu :).