Uutta vuotta!

Posted by:

Uusi vuosi tuo vahvasti mieleen aina menneen vuoden tapahtumat. Sitä muistelee kaiken näköistä mitä vuoden aikana tapahtui. Niistä olen jonkin verran kertonutkin aiemmassa blogissa. Samalla katse kääntyy tulevaan vuoteen ja ajatuksena on jokseenkin aloitus “puhtaalta pöydältä”. Uuden vuoden lupaukset ovat myös vuoden vaihteessa suosittuja, itse tein triathlonin osalta tasan yhden. Ja se on se, että juoksen vierumäellä matkan uinnista vaihtoon.

Muuten itselle oli todella vaikea miettiä mitä sitä lupaisi. Jotenkin lupaukset liittyvät aina siihen, että pitäisi pyrkiä paremmaksi ihmiseksi tekemisillään tai sillä, että jätetään jotain tekemättä. Mietin pitkään mitä se voisi olla, ja eittämättä liittyy niinkuin varmasti monella muullakin omaan perheeseen, että olisi enemmän läsnä, tekisi enemmän asioita kotona, ja luonnollisesti, että söisi terveellisemmin. Siksi en oikeastaan luvannut mitään, päätin vain pyrkiä toteuttamaan itselle tärkeitä asioita enemmän

Kiirettä piisaa

Vuoden vaihtumiseen liittyy paljon kiireitä. Itsellä niitä tuottaa Vihti Triathlon seuran tilinpäätöksen tekeminen, ja samaan aikaan suunnitellaan triathlonkisoja vuodelle 2017 vihtiin. Onneksi on treenit mitkä auttaa jaksamaan päivästä toiseen. Juuri tänään olin ensi kertaa uudella kuntosalilla. Totesinkin, että kuntosalin vaihto oli kyllä piristävä juttu. Koko ajan enemmän huomaan harjoittelevani työpaikkani läheisyydessä ennemmin kuin kotini läheisyydessä. Kummallinen juttu, mutta toimii. Uimahalliin Nummelassa on todella hankala päästä jos sattuu olemaan töissä helsingissä ns. virka-aikana. Aamuisin on mahdollista mennä tasan yhtenä päivänä, ja bussi jolla vielä ehtisi kahdeksaksi töihin lähtisi tasan klo 7:00. Eli sinäkään aamuna ei paljoa uitaisi. Sitten taas kotiin tullessa olen kotona n. klo 17:30 ja lähes suoraan menen ruokapöytään, eli jos haluaisin käydä nummelassa uimassa pitäisi ruokailurytmiä muuttaa radikaalisti. Tällöin on vain keksittävä vaihtoehtoja, ja onneksi niitä helsingistä löytyy. Kyllä tässä hetkittäin on ollut kaiken rehellisyyden nimissä sellainen “mä en muuten jaksa” fiilis. Kun välillä tuntuu vain olevan pikkasen liikaa kaikkea. Eli päätin, etten ota paineita siitä jos joku treeni jää välistä silloin tällöin, ehkä kerran kahdessa viikossa, kun ei se ole kuitenkaan omalla kohdalla niin vakavaa. Muutenkaan harrastaminen ei saisi olla vakavaa touhua. Otetaan ne tärkeät asiat vakavasti, kuten perhe, lapset, ja vaimo.

Omat treenit menee tällä hetkellä todella hyvin, vaikkakin pidin tähän vuoden alkuun viikon tauon kun kävin tatuointiartistin pakeilla pitkästä aikaa. Mutta on tehty kaiken näköistä testiä. Uin 30 min testiuinnissa 1800m (okei aikaa meni 00:30:37) mikä sekin tapahtui ruuhkaisalla 25m radalla. Sitten taas juosten 10km matkalla tuli parannettua omaa ennätystä kaksi minuutia, meni aikaan 00:50:48. Eipä mennyt vielä alle 50 minuutin, mutta sekin raja tulee lähemmäksi. Eikä tästä ole kauaa aikaa kun juhlin vielä 60 minuutin alitusta 10km matkalla. Vieläkin on täydellinen luotto valmentajaan, vaikkakin on itsellä jäänyt muutamia treenejä tekemättä oon huomannut, että vaikeinta on tehdä ne lihaskuntotreenit missä ei tarvita muuta kuin oman kehon paino, eli nämä voisi tehdä vaikka kotona. Tästä kun koutsi on tietoinen, niin hänpä viekkaasti laittoi nämä treenit pakollisiksi lämmittelyiksi muutamiin treeneihin. Muuten treenit painottuvat aika vahvasti tekniikkaan. Jotenkin pidän Anun (valmentajan) ajatuksesta, että ei pidä niinkään tuijottaa sitä tuntimäärää “Että kuinka monta tuntia sain treeniä silloin ja tolloin” vaan enemmän kiinnitettäisi huomiota siihen toistojen määrään, ja nimen omaan laadukkaiden toistojen määrään. Ollaan menty ajatuksella 30 toistoa kerralla, sen kroppa jaksaa tehdä laadukkaasti, ja 10 000 toistoa niin kroppa oppii asian.

Palautuminen töissä?V__5A36

Koska itsellä tulee treenattua paljon, (verrattuna ainakin kanssatyöntekijöihin toimistolla) on palautuminen myös tärkeässä osassa. Siksi työpaikalla onkin mahtava juttu, että ollaan saatu yhteen neukkaritilaan kuntopyörä ja koska suurin osa omasta työtiimistä on vaasassa ja minä helsingissä, niin onkin ihan luonnollista, että käymme palaveria Skypen välityksellä. Silloin minä hiivin neukkariin jossa on kuntopyörä ja läppäri vaan nenän eteen, niin johan onnistuu osallistuminen palaveriin, ja siinä iisisti polkien saa palauteltua oikein hyvin. Sen verran paljon on tullut tuolla neukkarissa nyt poljettua, että sanovat mun nykyään “polkevan palavereita”. Tosin vielä ei ole ollut tarvetta varauskalenterille kuin siellä on varmaan kaksi meidän toimiston työntekijöistä käynyt polkemassa. Parit ekat kerrat meni ihan farkut jalassa, mutta nyt on verkkarit jo duunissa mukana. Sosiaalisessa mediassa poliiseilla on taukojumppa videoita, olkoon tämä kuva oma haasteeni toimistotyöntekijöille siitä miten voi pitää kuntoa yllä töissä.

0

About the Author:

  Related Posts

Add a Comment