Mastersuinnit 2015

Posted by:

Suomessa järjestetään vuosittain kolmet avoimet mestaruustason mastersuintikilpailut: maalis-huhtikuussa uidaan 25 metrin radalla, loka-marraskuussa 50 metrin radalla ja tammi-helmikuussa uidaan Supermasters 25 m radalla. Kilpailuihin osallistuvilla tulee olla 14 vrk ennen kisaa lunastettu kilpailulisenssi. Mastersuinnissa kisataan myös jopa EM- ja MM-tasolla.

Uintia

Naisten perhosuintia

Ensi kertaa oli “urheilija” fiilis tänä viikonloppuna. Oli vain kisastartteja ja lepoja. Perjantai alkoi sillä, että etsittiin paras reitti hotellin ja uimahallin väliltä ja kun saatiin hotellihuoneemme mentiin samantein päiväunille. Perjantaina oli itsellä yksi startti 800m vaparia. Menin sitten ennen starttia ajattelemaan, että näin pitkällä matkalla olisi hyvä käyttää laseja jotka tuntuvat päässä mukavilta, no virhe! Lasit hörppäsi heti startissa ja ekat 75m uin sokkona ja suorastaan törmäsin päätyihin käännöksissä. Päätin sitten tyhjentää lasit vedestä ja jatkaa matkaa. Jälkeen päin kuulin, että tuon takia olisi voinut tulla hylkäys, koska otin kiinni altaan reunasta. Mutta onneksi ei hylkäystä tullut, siihen vaikutti se, ettei jalat osuneet pohjaan. Tuolla 800m matkalla alkoi myös ikävästi pistämään ja sen syynä oli varmaan liian tuhti lounas, tästä opinkin sitten seuraavia startteja silmällä pitäen.

Tuo 800m meni lähinnä ihmetellessä ja alun oman tyhmyyden jälkeen otsasta sojottava jorma häiritsi rytmiä sen verran paljon, ettei siitä oikein mitään tullut. Aika 13:10,61 ei mieltä lämmittänyt juuri ollenkaan, vaikka olikin oma ennätys kyseessä.

Lauantaina

Perjantain pettymys oli enää pelkkä kaukainen muisto. Tänään olisi lyhyttä spurtattavaa tiedossa aamulla 50m vapaauinti ja iltajaksolla 100m vapaauinti. Näihin matkoihin oli jotenkin vaikea löytää oikea suhtautuminen kun kyse on niin lyhyistä matkoista. Varsinkin 50m oli hankala mentaali puolella. Se on niin kerrasta poikki matka, mikään ei saa epäonnistua, mutta samalla et ehdi mitään ajatella. Nyt olikin sitten kovat allaslasit päässä ja todella kireällä. Oma ennätykseni parani tuolla matkalla yli sekunnin ja on nykyään 0.32,80. Tuossa ei tosiaan kerennyt oikein mitään ajattelemaan, pyrki vain painamaan eteenpäin niin kovaa kuin mahdollista.

Iltajakso

Aamun jakson jälkeen otettiin kevyt lounas ja pienet päiväunet. Ennen tuota 100m vapaauintia kerroin monelle, että ennätykseni on 01.16,74 ja seurakaverini Meri alkuverran aikana kysyikin tavoitetta tuolle matkalle, ja sanoin olevani todella tyytyväinen jos menee alle 1.16,00. Meri ehdotti, että pitäisi painella 01.14, aikuinen aika. Päätäni pudistellen totesin se olevan tosi kova, ehkä liiankin kova.

Minut yllätää aina se kuinka paljon ehtii ajatella sadan metrin aikana. Startti oli ihan ok, jalat pitäisi oppia pitämään yhdessä vaan. Ensimmäinen käännös oli ihan ok, mutta sitten toinen käännös oli täysin epäonnistunut. Tein voltin liian aikaisin ja varpaani juuri ja juuri osui päätyyn. Tässä kohtaa fiilis oli, että siinä se ennätys sitten suli. Sisuuntuneena lähdin kuitenkin yrittää viereisellä radalla olevan uimarin kiinniottoa. Viimeisen käännöksen otin todella varman päälle ja sekin oli hieman hidas. Mutta viimeisellä altaan mitalla tulin vielä viereisen radan uimarista ohi. Kun tulin maaliin ja näin ajan, niin siinä purkautu riemua todella paljon! 01:12,85! Satasen ennätys siis parani neljällä sekunnilla vaikka toinen käännös oli luokaton ja viimeinen todella varovainen. Lopun iltaa sai vaimoni joka kysymykseen saman vastauksen “yks, kakstoista, kaheksanviis.” Ihan sama mitä kysyi, tuo oli vastaus.

Vaimoni kuvasi tuon uinin videolle, olen ensimmäisellä radalla sinisissä uimahousuissa ja valkoisessa lakissa. Videolta näkee hyvin virheet ja valmentajalta on tullut jo kommettia, että katsotaan pari juttua kuntoon.

Tuon jälkeen oli ihan se ja sama miten sunnuntain 400m matkalla kävisi.

nikke_ja_pizza

Lauantain ennätyksen kunniaksi käytiin illalla pitsalla.

 

Sunnuntaina

Ainoa matka sunnuntaina oli sitten tuo 400m matka. En oikein vieläkään tiedä miten pitäisi lämmitellä näitä uinteja varten, tein sillä tavalla joka kerta, että kävin pari sataa metriä uimassa verra vauhtia ja yhden 25m pikkasen reippaamin herättely mielessä. Tämän jälkeen vähän höpisin muiden uimareiden kanssa ja painuin odottamaan keräilyä. Tuolla keräily alueella oli pienehkö liikuntasali jossa sitten tein vielä rintarankaa avaavia venytyksiä. Tuolla 400m matkalla sain vireiselle radalle Harrin joka itseni lailla harrastaa enemmän Triathlonia ja vielä enemmän juoksemista. Hän oli ollut 800m matkalla minua nopeampi ja taas satasella minä nopeampi. Saatiin siitä sitten todella hyvä kisa aikaiseksi keskenämme. Tuossa oli haastavinta se, että piti osata laskea tuo 400 metriä. 800m matkalla uimareille näytetään kylttiä mikä kertoo kuinka monta altaan väliä on jäljellä, ja viimeiselle 50m pätkälle lähtiessä kilistetään uimarille kelloa. Nyt näitä apuja ei ollut ja kun tulin viimeistä kertaa aloitus päätyyn olin vielä valmis lähtemään uimaan lisää, huusin vain toimitsijalle “Oliko siinä?” Myöntävän vastauksen jälkeen sitten vähän rentoutu. Ajaksi tuli 06:06,44. Voitin Harrin sitten muutamalla sekunnilla. Ensi kertaa varten sain seurakavereilta jokaisen uinnin jälkeen palautetta. Milloin startti meni vatsalleen, milloin jalat unohti potkia, milloin käsiveto oli hyvä. Niin ja tuo viimeinen 400m vapaauinti tuotti sitten vielä hopea mitalin kotiin vietäväksi. Tämäkin siksi, että meitä oli tuolla matkalla vain kaksi meidän ikäryhmästä.

Mitä jäi käteen?

Tämä oli todella hyvä kisatapahtuma ja kun olen joskus sanonut triathlon piireissä olevan sitä hyvää tsemppi henkeä ja kannustusta, niin eipä mastersuimarit häviä sille yhtään. Ihan huikee meininki uimareiden kesken. Sitä itse jotenkin on todella nöyränä sellaisten kommenttien edessä kuin “Siis 1:12,85? Sehän on kova aika! Onhan se triathlonkin kiva laji, mut mites jos vaan keskittyisit uintiin..” Tai “Yritin tavoitella sitä sun satasen aikaa, mutta pari sekkaa jäi” Ihan tähtihetkiä!

Mitali lämmittää mieltä aina!

Mitali lämmittää mieltä ainamut mites uinti..” Tai “Yritin tavoitella sitä sun satasen aikaa, mutta pari sekkaa jäi” Ihan tähtihetkiä!

Tästä sitten seuraavaksi satasella pitäisi saada alle 1:10 aika, se miksi mietin enemmän tota satasen aikaa johtuu siitä, että oma haave on päästä se alle minuutissa jonain päivänä. Käsittääkseni se olisi aika kova juttu jannulta joka ei ole juniori ikäisenä harrastanut uintia vaan oppi kunnolla uimaan 32 vuotiaana. Ja vuosi siitä olin ekoissa uintikisoissa espoonlahdessa, siellä matkana satanen ja meni aikaan 01:18,76 ja tämä oli siis 2014 tammikuussa.

Oon todella kiitollinen meidän seuran Anskulle ja Merille jotka on mun uintia potkinut paljon eteenpäin, ilman Anskua en varmaan olisi kiinnostunut edes uinnista ollenkaan siinä määrin mitä se nyt kiinnostaa. Huikeita tyyppejä ja ilo olla samassa seurassa Hydra Platypus heidän kanssa. Muuten, tämä pieni seura pienestä Vihdistä pärjäsi noissa kisoissa todella hyvin, oltiin 12. tulosluettelossa!

3

About the Author:

  Related Posts

Comments

  1. harri yrttiaho  March 31, 2015

    onnittelut hopeasta 🙂 ei muutako triathlonkisoja kohti ja pakko tässä mainostaa oman seurankisoja elokuussa. Perusmatka/sprintti triathlon on elokuussa haukiputaan virpiniemessä tervetuloa kisamaan jos oulussa päin olet liikkeellä 🙂

    reply
    • Niklas Merikallio  March 31, 2015

      Kiitti Harri! Oli hyvä kisata sun kanssa samassa altaassa, olis vaan pitänyt saada sut siihen viereen 800 metrillä niin olisin saanut itseni alle sinne kolmentoista minuutin kun kisaamiseksihan sekin olisi mennyt. Elokuussa on kalenterissa Turun puolimatka ja Helsinki City Triathlon, niin en kyllä Ouluun ole silloin matkaamassa. Mutta 2016 kalenterista ei ole vielä tietoa, ehkäpä silloin voisi olla teemana “itselle uusia kisapaikkoja” ja lähteä enemmänkin pohjosen suuntaan.

      reply

Add a Comment