Älä odota vammaa, vaan löydä & vahvista heikkoja kohtia etukäteen: The Performance Matrix

Tämän kertainen blogaus on monelle juoksijalle ja triathlonistille niin tutuista, mutta erikasvoisista vammoista. Tai ehkä paremminkin, niiden ehkäisystä. On nimittäin paljon mihin urheilija voi itse vaikuttaa ja kaikkein tärkein niistä on ennaltaehkäisevä työ.

Usein odotetaan, että vamma tai kipu esiintyy ennen kuin aloitetaan hoito. Itsekin sorrun tähän, vaikka minulla pitäisi olla riittämiin kokemusta vammoista, niiden ennaltaehkäisystä ja siitä tunteesta, kun tajuaa, että ei saateri… taas meni polvi, taas tuntuu penikat. ”Enkö mä ikinä opi!”.

Minulla on pitkä jalkojen vaivalista. Penikat ovat vaivanneet jo ihan murkkuikäisestä ja erilaiset polvivaivat ovat tulleet triathlonin (suurempien juoksumäärien) myötä kuvioihin. Muistan kuinka lukioikäisenä menin melkein itkua pidätellen futismatsissa kentälle, kun koutsi käski -> sääret olivat niin kipeät. Pidin taukoja ja hoidin jalkoja, mutta eivät ne parantuneet. Enkä osannut hakea niihin edes ulkopuolista apua ja tuohon aikaan puhuttiin vain ”hieronnasta, jossa väkisin lihaskalvot (?) revitään luusta irti” tai mitä kauheeta siinä ikinä tapahtuukaan. Niin futis jäi ja juoksu samoten, kunnes 2011-2012 aloitin sen uudelleen.

Pikkuhiljaa vaivat kuitenkin palasivat. Ja uusi vaiva, polvi, nosti päänsä 2013 keväällä. Siinä vaiheessa sain kullan arvoisen vinkin triathlonkaveriltani Toffelta, joka suositteli Tony Elomaata ja SUF:ia (Suomen Urheilufysio). Meillä klikkas Tonyn kanssa heti ja hänen vuokseen polvet ja penikat ovat pysyneet hallussa. Polvi siis parannettiin ja polven kipeytymiseen että penikoihin kaivettiin syyt esiin (väärä askellus johtuen lantion ja pakaran seudun virheistä / ongelmista) ja korjattiin ne. Tämän lisäksi sain tiukat ohjeet mitä aina ennen juoksua pitää tehdä, että juoksun kannalta tärkeät lihakset on hereillä ensi askeleesta lähtien.

Samoihin aikoihin tein myös valtavan muutoksen juoksutyyliini ja näiden kahden asian tuloksena olen ollut vaivoitta jo pari vuotta. Aina silloin tällöin polvet tuppaavat ärtymään ja niitä olen käynyt Tonylla hoidattamassa. Nyt me olemme Tonyn kanssa kuitenkin ottaneet katseen eteenpäin. Ei hoideta vaivoja, vaan ennaltaehkäistään ne.

Minulla on isoja tavoitteita triathlonin suhteen mikä tarkoittaa treenimäärän kasvua kaikissa lajeissa että itselleni sitä vaarallisinta: juoksukilsojen lisääntymistä. Minun kilpailuetuni on pysyä terveenä ja pystyä treenaamaan päivästä, viikosta ja kuukaudesta toiseen pitkäjänteisesti ja tauotta. Myös paremmalla lihasten hallinnalla ja niiden _oikealla_ käytöllä saan aikaan tehokkuutta, joka näkyy viime kädessä nopeampina kisa-aikoina.

Kuvat: (1) Käytän viikossa tunteja kehon huoltoon. Juoksun jälkeen sääret saa aina kylmäkuuma-hoitoa. Hitto tuntuu kurjalta, mutta pakko on ja toimii! (2) Rataa on kulutettu. Viikossa on ollut yksi kova juoksutreeni radalla ja sen lisäksi tammi-helmikuussa olen juossut ulkona 2-4 lenkkiä viikossa. Nyt määrä nousee, kun lähdetään ottamaan juoksussa tasonnosto. Toivotaan, että jalat pysyy mukana ja rasitusvammat kurissa. (3) Alkuvuoteen on kuulunut myös triathlonin intensiivikurssi lajin uusille harrastajille 🙂

IMG_20160225_105922     IMG_20160203_173441   IMG_20160214_125158

SUF ja The Performace Matrix Solution

” Testaaminen soveltuu etenkin ammattiurheilijalle ja huippu-urheilua tavoittelevalle. TPM perustuu huippu-urheilijan testaamiseen matalan ja korkean kynnyksen testien avulla sekä liikerajoitteiden etsimiseen. Testissä urheilija testataan erilaisten toiminnallisten testien avulla eri kuormitusasennoissa. Matalalla kynnyksellä tarkoitamme testissä motorista kontrollia, koordinaatio sekä raajojen linjausta. Korkeassa kynnyksessä puolestaan testaamme enemmän nopeus- ja voimaominaisuuksien hallintaa.
Testi antaa tarkan tiedon mikä osa-alue kuormituksessa pettää ja onko ongelma enemmän päivittäisessä tekemisessä ja tapatottumuksissa tai sitten virheellisesti kuormittavassa harrastuksessa. Usein keho pyrkii paikkaamaan ”heikkoa lenkkiä” kompensaatioiden avulla, joihin testissä puututaan.”

Juttelin puhelimessa yhden TPM:n kehittäjän, Lincoln Blandfordin, kanssa, joka on tehnyt yhteistyötä lukuisien brittitriathlonistien kanssa. Kysyttyäni ”miksi TPM”, Lincoln selitti minulle asian seuraavan esimerkin kautta:

Lähtiessäni triathlonin viimeiselle osuudelle, juoksuun, minulla on monia erilaisia ’strategioita’ käytössäni. Minulla on minun paras juoksutekninen strategiani, jota noudattamalla vältän vammat ja voin juosta optimaalisesti (tehokkuus, nopeus). Mikäli kropassani on puutteita ja jokin osa-alue pettää tai minulla on väärän juoksutekniikan hermotus vahvana mielessäni, väsyneenä sorrun käyttämään tietämättäni muuta kuin minun parasta strategiaani. Tämä johtaa kahteen asiaan: suoriudun hitaammin ja toivotan avosylin vammat vastaan.

Lincoln sanoi, että on hyvä olla olemassa monia eri strategioita, mutta parasta strategiaa tulisi käyttää niin kauan kuin voimat riittävät. Kun alkaa väsyä, mikä täysmatkan triathlonin maratonosuudella väistämättä tulee vastaan, niin silloin siirrytään käyttämään strategia numero 2:sta – ei aiemmin! Ei siis heti juoksun alusta lähtien vaan vasta siinä vaiheessa, kun parasta strategiaa ei voida enää väsymyksestä johtuen pitää yllä.

Tämä pätee niin kisoissa kuin esimerkiksi treenikaudella. Kuorman lisääntyessä kropassa voi jokin kohta pettää ja tällöin alan kompensoida sitä toisilla lihaksilla ja esimerkiksi toisella juoksutyylillä. Tämä johtaa minulla penikkavaivoihin ja polviongelmiin. Pyörässä toisaalta väsyneenä ylityöstän reisillä, joka aiheuttaa merkittäviä ongelmia nivusten seudulle (ei ongelmia lonkankoukistajien kanssa, vaan ylityöllistettyjen etureisien). Tämän lisäksi pyöräprobleemana minulla on ollut lantion pettäminen eli se heiluu satulassa oikealle ja vasemmalle, kun väsyn ja tällöin liike-energiaa menee hukkaan -> osa tuotetusta tehosta suuntautuu muualle kuin polkimiin, joiden kautta sen tulisi sataprosenttisesti ”välittyä tiehen” ja viedä minua maksimaalista nopeutta eteenpäin. Näin ei kuitenkaan käy vaan pari wattia menee harakoille, kun niiaan sivusuunnassa.

Kuten yllä mainittu, treenimäärien lisääntyessä altistan itseni vammoille. Toisaalta, tavoitellessani menestystä, otan vastaan kaikki keinot, jotka voivat olla minun kilpailuvalttejani. Teimme Tonyn kanssa testit, löysimme heikot kohtani ja sain treeniohjelman, jota minun täytyy 3 kertaa viikossa 8 viikon ajan toteuttaa. Ohjelma ei ole pitkä, ajallisesti sen läpiviemiseen kuluu n. 15min. Alla kuvia screenauksesta:

IMG-20160212-WA0003 IMG-20160212-WA0009 IMG-20160212-WA0007 (1) IMG-20160212-WA0008 (1) IMG-20160212-WA0000 (1)

Pitkä kirjoitus lähti ajatuksesta: ennaltaehkäise, älä hoida. Proaktiivisuus on valttia, reaktiivisuus so last season! Mikäli sinulla on ongelmia jalkojen tai esimerkiksi selän / hartioiden kanssa, suosittelen Tonya ja SUF:ia lämpimästi. Mikäli sinulla ei ole ongelmia ja haluat jatkossakin välttää niitä sekä kehittyä vieläkin paremmaksi urheilijaksi, suosittelen lämpimästi Tonya ja SUF:ia. Olen tehnyt jo vuosia heidän kanssaan yhteistyötä ja haluan kirjoituksellani auttaa muitakin löytämään terveellisemmän ja kivuttoman tavan harrastaa.

Linkit:

SUF: http://suomenurheilufysio.fi/

The Performance Matrix Solution (SUF:n sivuilla, suomenkielinen esitys): http://suomenurheilufysio.fi/palvelut/the-performance-matrix-solution/

The Performance Matrix Solution (eng. kielinen sivusto): http://www.theperformancematrix.com/

Similar Posts