Viikko 16: Triathlonpyörä saapui kotiin!

Cervelo P2n saaminen. 15.4.2015

Larunpyörä Lauttasaaressa

 

Viikko alkoi hienosti, koska soitettuani Larunpyörään sain kuulla, että pyöräni odottaa noutamistani!

Viikko oli kuitenkin työntäyteinen ja kaikkea uutta tuli opittua rutkasti, joten treenit saivat suosiolla väistyä hieman. Menneiden viikkojen muutamat lämpimät päivät olivat kaukaisia kuvitelmia, joten harmaa viileä sää ei enää houkutellut ajamaan ulos, joten odotin pyörän noutamista viikon aikana. noudin sen lopulta keskiviikkona, mutta ajonautinnot jäivät lähinnä 7km siirtymään kylmässä kelissä. Vielä ei testattu pyörän nopeutta 😉 Kahdelle pyörälle piti kuitenkin saada teline pystyyn, ja nopeastihan sen Ikean kaikenkattavalla kalustolla sai kasaan 🙂

Uusi pyöräteline uudessa kämpässä

Uusi pyöräteline uudessa kämpässä

Viikkoon sisältyi kuitenkin monta hyvää treeniä, kuten heltri-cupin 6km maastojuoksu, cervelon ensiulkoilutus, pitkä märkäpuku-uinti altaassa ja pari muutakin hyvää parituntista pyöräilyä.

Viikko 16:

MA: Uintia 2.2km/31min (sis. reipasta 600m + kovaa 7*100m/10″)

TI: Heltri-cupin maastojuoksukisa, 2*”Pirkkolan kolmonen”, 5.86km 20.49 (3.33/km), yht. 17km, 4.30/km

KE: Kevyttä juoksua 6.6km, 6.50/km + pyöräilyä, 15min

TO: Uintia 3km/46min + kiihtyvä juoksu 6km, 4.40/km [5.00-4.00/km]

PE: Pyöräilyä 2h10min (sis. 2h 135-145bpm) + kevyttä juoksua 3km, 5.00/km

LA: Ap: Pyöräilyä 63km/2h15min

Ip: yöuinti 7km/1h42min

SU: Kevyttä pyöräilyä 3h (n. 120bpm, sis. 30s cadenssin kiihdytyksiä) + kevyttä juoksua 6.4km, 5.00/km

Yht: 13h55min, josta juoksua 39km/3h16min, pyöräilyä 7h40min ja uintia 12.2km/2h58min

 

Maanantaina jalat kramppasivat uidessa, joten piti jättää vedot siihen, muuten vauhti oli ihan kelvollista 1.15/100m tuntumassa.

Tiistaina oli vuorossa Heltri-cupin kauden avaus, n. 6km maastojuoksua Pirkkolassa, jossa viime vuonna juoksin vähän yllätyksekseni 21.01 kiihtyvästi ja vaikka nyt juoksukunto oli napsun kovempi kuin edellisenä vuonna (jolloin oli selvästi enemmän kovaa ja intervallijuoksua takana, nyt ei yhtään intervallia vielä), en viikonlopun ja edellisen päivän uinnin kramppien perusteella uskonut kovin vakuuttavaan menoon. Lämmittelyssä ei juoksu kulkenut yhtään alle 4min/km vauhtiin, olipa raskasta! Sama ongelma joka juoksussa näköjään… Kisa lähti kuitenkin hyvin käytiin, lähtöviivalla oli reilu 100 juoksijaa, joista noin puolet triathlonisteja ja puolet suunnistajia. Lähtö tapahtui ja suuri lauma lähti älytöntä vauhtia pinkomaan. Jäin siinä selvästi hitaampana muiden jalkoihin. Vauhti oli siis 3.30/km ja alle itsellä! 1km kohdalla katselin, että ruuhkaa on edelleen, mutta sentään suht omaa juoksua pääsee juoksemaan. oma väliaika oli luokkaa 3.35. Tästä, ja vähän ennenkin, eteenpäin ohittelin vain porukkaa, välillä enemmän, välillä vähemmän. Edellä oli kuitenkin monta kymmentä juoksijaa vielä. noin 1.5km kohdalta kierroksen loppuun (2.93km) pääsin erään n. 5-7hlön porukan peesiin, ja siinä vähän himmailin ja tasasin hengitystä. Kulki helpon oloisesti. 2.km kulki suunnilleen samaa vauhtia kuin ensimmäinen, vähän hitaammin reittiprofiilista johtuen, ~3.40. Kierroksen väliaika oli 10.33. Tässä vaiheessa lähdin porukan ohi ihan vauhdilla, tai toisin sanoen, porukka hyytyi aika pahasti. Oma vauhti pysyi suht vakiona n. 3.30-3.35/km. ~4.km kohdalla muistan ohittaneeni tunnistamani Maria Söderströmin, muut nopeasti tunnistamani triathlonistit olin ohittanut aiemmin km aikana. Tästä eteenpäin, vauhtini tasaisesti säilyttäen, porukkaa oli edellä enemmän harvakseltaan, mutta muutaman juoksijan vielä saavutin seuraavassa ylämäessä ja seuraavan kaksikon hivutin kiinni pitkässä alamäessä ja viimeisen km ylämäessä painelin ohitse. Missään kohtaa viimeistä kierrosta ei tuntunut varsinaisesti pahalta, toki vauhti oli mitä oli, mutta selvästi parempaa mitä odotin/pelkäsin. Toinen kierros tuli 10.16, eli hyvin kiihtyvänä saatiin toinenkin kierros juostua. Hyvin kuvaa mielestäni tämän kevään juoksujani; hitaasti lämpenee ja loppuun asti jaksaa pitää vauhtia ja vähän kiihdyttääkin, kunhan selkä on edellä jossa pitää maalitaulu 🙂 Aika 20.49 oli siis positiivinen yllätys, mutta uskon kovempaakin pääseväni, jos tosiaan vähän juoksisi enemmän lyhyempiä kovia juoksuja ja vetoja. Niiden aika ei kuitenkaan ole ennen kesää, jos silloinkaan säännöllisesti. Tähtäin on puoli- ja täysimatkalla tänä vuonna!

Keskiviikkona hain tosiaan pilvisenä kylmänä päivänä pyöräni Larunpyörästä, joka on aivan ihana Cervelon P2, josta löytyy kasa arvosteluja, kuten muistakin Cervelon pyöristä kun vain kirjoittaa googleen. Ei kyllä juuri parempaa voi löytää triathlonrintamalta tällä hetkellä, joten eihän tässä voi olla kuin yhtä hymyä ns. “entry-level pyörästä” 🙂

Torstaina oli vuorossa illalla uintia, jossa testailtiin vähän miten ilman märkäpukua (kts. lauantai) uinti sujuu. Pitää vain yrittää olla syömättä liikaa ja juomatta liikaa hallivettä, jotta välttyy mahan pyörimiseltä ja päänsäryltä 🙂

Perjantaina vuorossa perusvauhtia pyörittelyä sisällä vaihteeksi sään ollessa mitä oli.

Lauantaina kävin ajamassa ulkona viimein uudella Cervelolla, ja kyllähän se hyvältä tuntuu! Keli oli kyllä nyt, sanotaanko, ei täydellinen ensikokeilulle triathlonpyörälle, tuuli oli semivoimakasta ja lämpöä oli +5C lähes vesisateen uhkassa. baanalle piti kuitenkin päästä. Vauhti ei päätä huimannut, mutta olihan se vekkuli ajella. Viimeksi viime syksyn alussa ajellut muistaakseni aerotangoilta, ja verrattuna Canyonin maantiepyörääni, jossa lisätangot, oli tämä huomattavasti enemmän suunniteltu ja mitoitettu minun mitoille ja tehty triathlonia ajatellen. Pyörä on korkeampi kuin Canyonini, ja on huomattavasti lyhyempi, tehden ohjauksesta kiikkerämpää tangoilta, ja toki vaihtaminen onnistuu nyt tangoista, joihin totuttelu kestänee vielä hetken. Mutta eiköhän se siitä. Vähän pitää vielä varoen ajella tangoilta kaupungin klv:llä, kun yllätyksien sattuessa kohdalle on ohjattavuudessa eroa maantiepyörään ja toki uusi pyörä vaatii totuttelua ajoasentoon ja muuhun. Overall, yhden ajon perusteella erinomaiselta vaikuttaa ja eiköhän vauhti ala löytyä tälläkin menopelillä kesän aikana! 🙂 P.s. Kylmä tuli ajaessa, varpaat kohmeessa ja näpit jäässä, muuten kohtuu olo. Lisäsukat ei triathlonkengissä ole pahitteeksi tällä kelillä ja paksummat ajohanskat sopinevat myös 🙂

makelanrinne

Mäkelänrinteen uintikeskus

 

Lauantaihin sisältyi myös tuo jo viikon verran odotettu märkäpuku-uinti mäkelänrinteessä, yöaikaan (noh, 20.30-23.30) vedenalaisen musiikin kanssa 🙂 Koska minulla on hyvä märkäpuku ja paikalle tulleiden märkäpukuvalmistajien pukuja olen tainnut kaikkia koittaa (paikalla oli ainakin muistaakseni Mako, Head, TYR, 2XU, taisi joku muukin olla…) ja paremmin istuvaa ei ole löytynyt kuin oma Sailfishin one (ok, g-range saattaa olla paremmin istuva, eroa ei juuri kyllä ole, mutta omaa kokoa ei viime kesänä ollut saatavilla käytännössä koko keväänä/kesänä, joten hankin Onen, joka melkein sama malli), niin päätin uida tuolla pelkästään omalla puvulla ja testata ensi kertaa, miten 50m altaassa ilman pukua/märkäpuvulla uinti eroaa toisistaan, vauhdiltaan ja tuntemuksiltaan. Tarkoitus oli uida n. 2h/8km, jossa 4km jälkeen juoma/geelitauko. Hyppäsin altaaseen radalle, joka oli merkitty 1.30 vauhdille (muita ratoja oli merkitty ainakin 2x 1.45 ja 2x 2.00?, ja sitten kasa merkitsemättömiä lyhyitä ratoja). Hyvin mahtui uimaan, parhaimmillaan meitä taisi olla yhdellä kertaa 5-6 uimaria tuolla radalla, välillä uin jopa yksin. Väliaikoja en katsellut, ajattelin uida kevyttä rentoa matkavauhtia, tiedä sitten uisinko täydellä matkalla napsun kovempaa jos se altaassa ainakin uitaisiin… Napsin kuitenkin 1km väliajat kellosta niitä näkemättä. Ensimmäiset 2.7km sujui hyvin, kunnes jos lähes tavaksi tulleet iltakrampit uidessa tulivat taas kuvioihin. Onneksi oli vain tuntemus, pieni nykäys pohkeessa, joten pienillä kikoilla pääsin siitä eroon, mutta jätin potkut käytännössä tämän jälkeen tekemättä, joka onnistuu onneksi puvulla huomattavasti helpommin kuin ilman pukua, sen verran puku kelluttaa ja tukee keskivartaloa, että ilman pukua keskikroppa joutuu kohtuuttomalle rasitukselle pitääkseen jalat edes jollain tasolla, jos potkuja ei tee juuri yhtään. Siitä puvulle kiitos. Tämän jälkeen niitä nykäyksiä tuli sitten 3-500m välein, mutta aina samat kikat onnistuivat ilman, että olisi tarvinnut pysähtyä tai kovin paljoa hetkeksikään vauhtia pysäyttää. 4km saavuin kuitenkin hyvin aikataulussa, kello näytti 56.58, eli IM oli läpäisty n. 54min kohdalla. Olipas se altaassa luvattoman helppoa(!). Väliajat olivat olleet 13.57, 14.06, 14.19 (siinä siis krampit alkoivat), 14.36 (enemmän kramppeja). Lyhyt noin minuutin juomatauko, ja takaisin baanalle. Kädet alkoivat kuitenkin hitaasti, mutta varmasti hyytyä, vaikka hengityksessä ei mitään muutosta tapahtunutkaan. Noh, enpä ole treenannutkaan kovin pitkille uintimatkoille tässä tämän vuoden aikana, yhtämittaisia pitkiä uinteja on hyvin vähän. Käsien väsyminen oli kuitenkin toissijaista, sillä nyt alkoivat jo koko talven epäilemäni lasit painaa toista silmäkulmaa (joo, kai sitä ainakin altaassa voisi uida ns. uimarien minilaseillakin, jotka eivät varmaan paina juuri mistään… suosituksia?) siinä ennen 5km väliaikaa. Seuraava kilometri olikin aika tuskainen, koska päänsärkyähän tuo painaminen alkoi aiheuttaa, ja myös geeli alkoi pyörä varmaan mahassa (lisättynä pakollinen halliveden juominen…), koska sekin alkoi mennä kuralle. Nämä yhdessä aiheuttivat selvän keskittymisen herpaantumisen, ja 6km kohdalla päätin lyhyesti pysähtyä korjaamaan laseja. Eihän se kauaksi aikaa helpottanut, mutta uin vielä 7km täyteen, kunnes päätin lopettaa uinnin kaikkien näiden yllämainittujen syiden takia. Eikä vauhditkaan mitään huimia enää olleet, kun nautinto alkoi kadota uinnista, 14.38, 15.02, 15.00. Tästä sitten vain saunaan ja siitä kotiin ansaitusti koisimaan! Mukavaltahan tuo vauhti loppujen lopuksi tuntui, (vielä kun löytää tavan olla saamatta kramppeja (aamuisin niitä ei juuri ikinä ole esiintynyt, joten olen luottavainen jokatapauksessa)), vauhti puvun kanssa yhtä helpolla kelailuvauhdilla on 50m altaassa itsellä näköjään luokkaa 5-6s/100m näköjään, vertailukohtana kaksi edellistä kertaa samassa hallissa ilman pukua, joissa uitu kelailuvauhtia myöskin vähintään 1000m siivuja. Vähän saanee vauhtia käsillä kiihdyttää kyllä IM:llä tuosta, koska käsiä ei tuon uinnin jälkeen tarvitse jaksaa juuri kuin lepuuttajilla pitää.

Sub 55min Tahko here I come!

Sunnuntaina ajelin sitten sisällä sään jatkuessa ja lupaillessa vähän sateita. Sateita ei tullut kuitenkaan, mutta ei siellä lämminkään ollut. Siten sisällä oli ihan mukanaa katsella ohjelmia näytöltä samalla ajaen. Päälle vielä kevyt hölkkä, joka tuntui hyvin helpolta, sykkeet alle 130bpm, pyörälläkin pääosin kevyttä.

Viikko sai siis viikonloppuna ihan kunnon treenimäärät, puolet viikon treenitunneista kahteen päivään… Vai pitäisikö asia kääntää, että arkena ei vain ehtinyt treenata, ja siten vkl oli ihan tavallinen? Mutta kyllä tuo jossain tuntuu, ainakin tarvittavan unen määrissä ja päikkäreissä 🙂 Tärkeintä tässä vaiheessa kautta on kuitenkin treenata siten, että seuraavanakin päivänä pystyy treenaamaan!

 

Tulipa pitkä viikon päivitys, mutta kaikkea ehtii sattua ja tapahtua! 🙂 Hyvää treeniviikkoa ja eikun kohti kesää, vaikka täällä Suomen säässäkin!

0

About the Author:

  Samankaltaisia julkaisuja

Add a Comment